Viikkokatsaus 22.1.2024: Tahmea avaus tuloskaudelle

Viime viikko oli markkinoilla vaihteleva, eikä selkeää suuntaa tuntunut löytyvän. Alkuviikosta osakekurssit olivat laskusuunnassa, mutta loppuviikosta nähtiin käänne positiiviseen. Yhdysvaltain suurimmista yrityksistä koostuva S&P500-indeksi päätyikin lopulta viikon päätteeksi historiansa korkeimpaan lukemaan.

Korkotasossa on alkaneen vuoden aikana nähty pientä nousua marras–joulukuun huomattavan laskun jälkeen. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko kyseessä uusi käänne korkotasossa vai normaali palautuminen loppuvuoden voimakkaan liikkeen jälkeen.

Siintävätkö koronlaskut pian horisontissa?

Markkinat odottavat jo kuumeisesti keskuspankkien ilmoituksia ensimmäisistä koronlaskuista, vaikka keskuspankit, erityisesti Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde, ovat toppuutelleet odotuksia ohjauskorkojen laskusta.

Alkaneella viikolla on luvassa EKP:n sääntömääräinen kokous, josta ei vielä odoteta muutoksia rahapolitiikkaan. Markkinat seuraavat kiinnostuneina kuitenkin yhä sitä, mitä keskuspankki kommentoi rahapolitiikan mahdollisista muutoksista tai niiden tarpeellisuuden todennäköisyydestä nykyisessä ympäristössä.

Vaikka korkojen laskut eivät vielä alkuvuodesta vaikuta ajankohtaisilta, keskuspankeilta odotetaan useita koronlaskuja tälle vuodelle. Yhdysvalloissa ensimmäisen koronlaskun oletetaan tapahtuvan toukokuussa ja Euroopassa vastaavasti kesäkuussa. Tätä tukee myös Lagarden hiljattainen arvio siitä, että EKP saattaisi olla valmis aloittamaan koronlaskunsa aikaisintaan kesäkuussa.

Keskeisintä korkojen laskussa ei kuitenkaan ole niiden aloituksen ajankohta. Sen sijaan merkittävää on koronlaskujen lopullinen määrä ja niiden aloituksen taustalla olevat syyt. Lähtevätkö keskuspankit laskemaan korkojaan heikon talouskasvun piristämiseksi vai siksi, että nopea inflaation maltillistuminen mahdollistaa myös ohjauskorkojen laskun?

Heikentynyttä talousdataa Yhdysvalloista

Erityisesti viime syksynä Euroopasta saatu talousdata oli odotuksia heikompaa samalla, kun Yhdysvalloissa talous menestyi odotuksiakin paremmin. Nyt tämä tarina vaikuttaa tulleen tiensä päähän, eikä USA:sta saatu talousdata enää ylitä odotuksiaan.

Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että vaikka talousdata on ollut odotuksia heikompaa, osakekurssit ovat kehittyneet hyvin. Yksi selittävä tekijä osakekurssien positiiviseen kehitykseen saattaa löytyä hiljattaisesta korkotason laskusta. Toisaalta myös vahvat tuloskasvuodotukset, jotka nojaavat erityisesti teknologiayhtiöihin, saattavat selittää osakekurssien vahvaa kehitystä. Teknologiayhtiöiden tuloskasvun ei markkinoilla ajatella olevan yhtä paljon riippuvaista talouskehityksestä kuin teollisuuden tai muiden perinteisempien toimialojen tuloskehityksen.

Kehno startti tuloskaudelle

Vuoden ensimmäinen tuloskausi on pyörähtänyt käyntiin Atlantin toisella puolen – eikä kovinkaan positiivisissa tunnelmissa. Kauden alku on ollut odotuksia parempi mutta siitä huolimatta kehno. Tuloksia on kuitenkin saatu vasta vähän, mutta pian on luvassa lisää tulosjulkaisuja Yhdysvalloista, ja tuloskausi on lähdössä käyntiin myös Euroopassa.

Tuloskauden ensimmäisistä raporteista ovat tavalliseen tapaan vastanneet myös tällä kertaa yhdysvaltalaispankit. Nyt niiden osalta saadut tulokset ovat olleet odotuksia heikompia samalla, kun ne ovat ilmoittaneet kustannussäästöistä esimerkiksi henkilöstöleikkauksina.

Vaikka tuloskausi on lähtenyt liikkeelle tahmean puoleisesti, tuloskasvuodotukset koko vuoden osalta ovat yhä kovia. Jos hiljattain alkanut tuloskausi jää koko markkinan osalta kehnoksi, herää kysymys, pystyvätkö yritykset saavuttamaan kovat odotukset näinä taloudellisesti haastavina aikoina.

Teknologiayhtiöiden kehityksestä odotetaan kuitenkin erittäin vahvaa, mikä voisi riittää kannattelemaan koko markkinaa. Vaikka tuloskasvu niiden osalta vastaisikin odotuksia, ei se kuitenkaan välttämättä riitä osakemarkkinalle, kun kyseisten yhtiöiden osakkeet on hinnoiteltu jo tällä hetkellä hurjiin lukemiin.

Viikon markkinaindikaattorit