Viikkokatsaus 11.4.2022: Lähestyykö taantuma vai onko kyseessä väärä hälytys?

Mitkä olivat viime viikon keskeiset markkinatapahtumat?

Viime viikolla seurattiin korkotason rivakan nousun jatkumista sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. USA:n keskuspankin odotetaan jatkavan rahapolitiikan kiristämistä ja Euroopassa EKP:n viestivän tulevista toimistaan.

USA ja EU lisäsivät molemmat Venäjälle asetettuja pakotteita, eristäen maata yhä enemmän kansainvälisistä maksujärjestelmistä.

Osakemarkkinoilla viime viikko oli verrattain vaisu.

Ukrainan sota jatkuu. Miten Venäjälle asetetut lisäpakotteet näkyvät markkinoilla?

Sekä Yhdysvallat että Eurooppa päättivät viime viikolla asettaa Venäjälle uusia pakotteita Ukrainan yhä jatkuvan sodan takia.

USA asetti uusia pankkeja sanktioiden alaisiksi, sulkien ne ulos SWIFT-järjestelmästä. Pakotteiden myötä Venäjän jäädytettyjä dollarivaroja ei voi enää käyttää valtionvelan korko- tai takaisinmaksuihin, minkä johdosta Venäjä joutui viime viikolla maksamaan dollarimääräisen valtionlainansa kuponkikorkoja ruplissa. Koska velka oli sovittu maksettavaksi dollareissa, luottoluokituslaitos Standard & Poor’s alensi Venäjän luottoluokitusta ”selective default” -statukseen, eli osittaiseen maksukyvyttömyyteen.

Myös EU päätti lisäpakotteista Venäjälle: venäläisen hiilen tuonti Eurooppaan kiellettiin neljän kuukauden siirtymäajalla. Hiilen tuonti vastaa kuitenkin verrattain pientä osaa Venäjän energia- ja kokonaisviennistä, eivätkä Euroopan näkökulmasta vaikeammin korvattavissa olevat öljy ja kaasu olleet vielä neuvotteluissa pöydällä. Euroopan komissio on kuitenkin tiettävästi valmistelemassa esitystä öljyn tuonnin rajoittamiseksi.

Tällä viikolla saadaan uusia inflaatiolukuja USA:sta. Mitä odotuksia markkinoilla on niiden suhteen?

Inflaatio on edelleen korkealla sekä Euroopassa että Atlantin toisella puolen. Yhdysvaltojen maaliskuun tarkat inflaatioluvut julkaistaan 12. huhtikuuta. Odotettavissa on korkeita lukuja, erityisesti energian kohdalla. Lisäksi USA:sta saadaan tällä viikolla vähittäismyyntilukuja ja kuluttajien luottamusta kuvaavia lukuja. Erityisen huomionarvoista on, onko energian hinnan voimakas nousu näkynyt vähittäiskaupan kysynnässä ja kuluttajaluottamuksessa. Tyypillisesti energian ja muiden välttämättömien tuotteiden kokema inflaatio näkyy vähittäiskaupan kysynnässä, kun kuluttajien käytettävissä olevat varat vähenevät.

Mitä toimia Yhdysvaltojen keskuspankilta on odotettavissa reaktiona inflaatioon?

Inflaation jatkuessa Fedin odotetaan entisestään kiristävän rahapolitiikkaansa. Viime keskiviikkona julkaistu Fedin maaliskuisen kokouksen pöytäkirja paljastaa, että Yhdysvaltain rahapolitiikan voidaan odottaa kiristyvän tänä vuonna vielä enemmän kuin aiemmin oletettiin: moni Fedin johtoryhmästä olisi kannattanut jyrkempiä koronnostoja jo maaliskuun alussa. Rahapolitiikkaa ennustetaan kiristettävän kahdella keinolla: ohjauskoron nostoilla ja keskuspankin taseen supistuksilla.

Entä Euroopan keskuspankilta?

EKP pitää korkokokouksen 14. huhtikuuta. EKP:n ei odoteta tekevän kokouksessa muutoksia rahapolitiikkaansa, mutta markkinoilla odotetaan viestiä siitä, milloin tuleva ohjauskoronnosto voisi tapahtua. Aiemmin oletus oli, että ohjauskorkoa nostettaisiin vasta vuoden lopussa, mutta nyt vaikuttaa siltä, että nosto voisi tapahtua jo syksyllä tai jopa kesällä. Koronnoston ajankohta tulee olemaan kokouksen keskeisin kysymys. Suuri huomio kohdistuu EKP:n johtajan, Christine Lagarden, puheenvuoroon kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Viime aikojen merkit viittaavat hidastuvaan talouskasvuun. Onko taantuma näköpiirissä?

Yhdysvaltojen ja Euroopan korkojen nousun ja uusien Venäjä-pakotteiden lisäksi Kiinassa jyllää kiihtyvä korona-aalto, minkä johdosta useampi suurkaupunki on asetettu täyteen sulkutilaan. Tyypillisesti hyvänä indikaattorina pidetty USA:n 10-vuotisen valtionlainan ja 2-vuotisen valtionlainan välinen korkoero kävi nollassa, mikä tyypillisesti on tapahtunut 12–18 kuukautta ennen taantumaa. Ilmassa on kuitenkin myös vastakkaisia merkkejä: 10-vuotisen valtionlainan ja 3 kuukauden lainapapereiden välinen korkoero on vastaavasti kasvanut. Myös euroalueella vastaava korkoero on kasvanut viime aikoina.

Lisäksi on muistettava, että yksittäisten indikaattorien, kuten korkoerojen, selitysvoima on rajallista. Korkoero on historiassa käynyt nollassa myös ilman, että taantuma olisi iskenyt reaalitalouteen. Yksittäisten indikaattorien antamiin signaaleihin kannattaa suhtautua varauksella, etenkin näin poikkeuksellisina aikoina. Edelleen jatkuva pandemia ja sota tarkoittavat, että markkinoiden tilanne on ennalta-arvaamaton ja historiassa toimineet indikaattorit eivät välttämättä päde samalla tavalla kuin normaalitilanteessa.

Miten vallitseva epävarmuus näkyy osake- ja korkomarkkinoilla?

Osakemarkkinoilla on nähty viime viikkoina vahvaa tuottokehitystä, etenkin niillä aloilla ja alueilla, jotka kärsivät eniten Ukrainan sodan alkuvaiheessa. Niiden joukossa ovat erityisesti Pohjoismaiden ja Euroopan markkinat, jotka reagoivat voimakkaasti Venäjän hyökkäykseen. Kehittyvät markkinat puolestaan eivät juurikaan laskeneet sodan seurauksena mutta ovat vastaavasti laskeneet viime viikkoina, osasyynä Kiinan talousvaikeudet.

Nykyhetken poikkeuksellisuudesta kielii myös, että sellaiset toimialat ja osakkeet, jotka aiemmin reagoivat negatiivisesti korkojen nousuun, ovat nyt pärjänneet hyvin korkojen noususta huolimatta. Viime viikolla parhaiten pärjäsivät vakaat toimialat, kun taas laskua nähtiin muun muassa teknologiaosakkeissa.

Korkomarkkinoilla korkojen nousu on painanut korkosijoitusten tuottoja kautta linjan, mutta etenkin pidemmän korkoriskin sijoituksissa, kuten valtionlainoissa. Myös Ukrainan sodan leventämät riskilisät ovat vaikuttaneet tuottoihin negatiivisesti. Nyt tehtävien sijoitusten tuotto-odotusta korkojen nousu ja riskilisien leventyminen on kuitenkin nostanut.

Ensi viikolla viikkokatsaus on pääsiäislomalla.

Viikon markkinaindikaattorit