Viikkokatsaus 22.8.2022: Kauanko keskuspankkien tiukka linja vielä jatkuu?

Mitkä olivat viime viikon keskeiset markkinatapahtumat?

Viime viikko oli markkinoilla yleisesti ottaen melko rauhallinen. Merkittävimmäksi tapahtumaksi nousi yleisen korkotason nousu niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Nousulle ei vaikuttaisi olevan ilmeistä yksittäistä syytä, koska isompia markkinauutisia ei saatu viime viikolla.

Ison-Britannian heinäkuun vuositason inflaatioluvut (10,1 %) olivat hieman odotettua korkeampia ja myös Euroalueen inflaatiotaso nousi lähes yhdeksään prosenttiin. Ydininflaatio eli energian ja ruoan hinnan vaihtelusta puhdistettu inflaatio oli +4,0 %. Tyypillisesti keskuspankit ovat olleet eniten kiinnostuneita juuri ydininflaatiosta, mutta koska energian hinnan muutokset ovat nyt niin keskeisessä roolissa, niiden huomio keskittyy inflaation tasoon kokonaisuudessaan.

Yhdysvaltain keskuspankin heinäkuun korkokokouksen pöytäkirja julkaistiin viime viikolla. Siitä oli tulkittavissa, että Fedin johtokunnan jäsenet ennakoivat tulevien koronnostojen olevan pienempiä kuin heinäkuun kolmen pykälän eli 0,75 % nosto. Pöytäkirjan mukaan Fed kuitenkin jatkaa koronnostoja, kunnes inflaatiotaso alkaa selvästi maltillistua. Kesällä markkinoilla kerkesi hetken levitä toivo rahapolitiikan keventämisestä talousnäkymien kohennuttua, mutta pöytäkirja palautti haaveilijat maan pinnalle.

Kuinka kauan keskuspankit jatkavat tiukkaa linjaansa?

Pitkittyvä inflaatio on edelleen yksi keskeisimmistä markkinateemoista. Inflaation sitkeydestä kertoo, että vaikka kuukausitason inflaatio pysyisi nollassa vuoden loppuun asti, olisi vuositason inflaatio joulukuussa edelleen 5,5 %, kaukana keskuspankkien kahden prosentin tavoitteesta. Kuukausitasolla inflaatio on ollut melko vaihtelevaa, heinäkuussa 0 % ja kesäkuussa 1,3 %. Rahapolitiikan tiukan linjan voidaan siis ennakoida jatkuvan vielä pitkään.

Keski-Euroopan kaasutoimitukset Venäjältä ovat keskeinen energian hintaan vaikuttava tekijä talven lähestyessä. Mikäli toimitukset vaikeutuvat tai jopa katkeavat, kaasusta riippuvaiset manner-Euroopan maat ovat vaikeuksissa, millä puolestaan olisi vaikutuksia koko euroalueen talouteen ja inflaationäkymiin.

Miltä viime viikot ovat näyttäneet osakemarkkinoiden kannalta?

Laajemmassa kuvassa osakemarkkinoilla on toivuttu alkukesän pohjalukemista kaikilla markkinoilla. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen on näkynyt erityisesti taalamääräisissä sijoituksissa, ja kesän aikana USA:n markkinat pärjäsivätkin parhaiten. USA:n dollarin vahva kurssi johtuu osittain ohjauskoron nostoista: kun korot nousevat, ulkomaiset investoinnit kasvavat ja lisäävät valuutan kysyntää.

Yritysten odotettua vahvempi tuloskausi Atlantin molemmin puolin on ollut keskeisessä osassa osakkeiden vahvaan nousuun kesällä. Kysymys onkin nyt, näkyykö inflaatio vahvemmin kolmannen kvartaalin tuloksissa. Toistaiseksi yritykset vaikuttavat selvinneen inflaation vaikutuksista odotettua paremmin.

Euroopassa lyhyen aikavälin osakemarkkinakehitys on ollut vaisumpaa mutta silti positiivista. Myös Japanin ja kehittyvien markkinoiden rullaavat tuotot ovat olleet vahvoja. Viime viikon alussa nähtiin osakekurssien nousua kautta linjan, mutta loppuviikosta korkojen nousun takia taas pientä laskua.

Mitkä toimialat ovat nyt pärjänneet parhaiten?

Kesän aikana USA:n osakemarkkinoilla on tapahtunut toimialojen välillä suuria muutoksia verrattuna alkuvuoteen. Vuoden alusta tarkasteltuna julkiset palvelut ja energia olivat selkeästi parhaiten pärjänneet sektorit, kun taas kasvualat, kuten viestintäpalvelut, tietotekniikka ja kuluttajien harkinnanvaraiset palvelut, olivat reilusti miinuksella.

Kesäkuun alusta lähtien katsottuna kasvualat ovat puolestaan pärjänneet selvästi parhaiten ja energia ja raaka-aineet ovat pudonneet listan hännille. Myös teollisuustuotteet ja päivittäistavarat ovat pärjänneet hyvin. Toimialoittain tarkasteltuna osakemarkkinoilla on siis tapahtunut melkoinen täyskäännös.

Entä korkomarkkinat?

Yleinen korkotaso kääntyi viime viikolla uuteen nousuun ja yrityslainojen riskilisät levenivät, painaen korkosijoitusten tuottoja alaspäin. Lyhyen aikavälin nousun perusteella ei kuitenkaan voida vielä sanoa, mihin suuntaan trendi kehittyy.

Osakeriskipreemio havainnollistaa, kuinka paljon lisätuottoa sijoittaja voi odottaa saavansa, kun sijoittaa korkojen sijaan osakkeisiin. Preemio on pysynyt melko tasaisena lähes koko kuluneen vuoden ajan, mikä tarkoittaa, että osakkeiden arvostustaso on kehittynyt melko samaa tahtia kuin korkojen arvostustaso. Osakkeiden suhteellinen houkuttelevuus ei siis ole parantunut, mutta korkosijoituksista on tullut aiempaa houkuttelevampia korkojen nousun ja riskilisien levenemisen myötä.

Mitä tulevalta viikolta on odotettavissa?

Tämän viikon tiistaina julkaistaan muun muassa USA:n ja euroalueen ostopäällikköindeksit, jotka pohjautuvat yksityisen sektorin yritysten ostopäälliköille tehtyihin kyselyihin. Indeksi toimii hyvänä talousindikaattorina sen kattavuuden ansiosta.

Lisäksi tiistaina julkaistaan euroalueen kuluttajaluottamusluvut.

Torstaina alkaa maailman keskuspankkiirien vuotuinen kokoontuminen Yhdysvaltain Jackson Holessa. Tämän vuoden kokouksen teemana on ”talouden ja politiikan rajoitusten uudelleenarviointi.” Fedin puheenjohtaja Jerome Powell pitää puheenvuoronsa perjantaina.

Viikkon markkinaindikaattorit