Viikkokatsaus 22.11.2021: Miten koronan comeback voisi näkyä markkinoilla?
Miksi korona on noussut nyt taas sijoittajien huolilistalle? Miten koronan comeback voisi näkyä markkinoilla? Miten dollarin vahvistuminen näkyy markkinoilla? Mitä tällä viikolla kannattaa seurata?
Miltä viime viikko näytti markkinoilla yleisesti?
- Osakkeille mennyt viikko oli jälleen lievästi positiivinen, joskin eurosijoittajalle tuotot tulivat pääsääntöisesti dollarin vahvistumisesta.
- Korona on palannut taas suurennuslasin alle globaalisti heikentyneen tilanteen vuoksi. Perjantaina korkomarkkinat säikähtivät koronauutisia ja korot notkahtivat.
- Valtionlainat nousivat lopulta viime viikon aikana puolisen prosenttia.
- Dollari vahvistui Yhdysvaltojen ja eurokorkojen eron kasvaessa.
Dollari on vahvistunut vuonna 2021 lähes 10 %. Mistä se johtuu ja miten dollarin vahvistuminen näkyy markkinoilla?
Vielä vuoden alussa useammat analyytikkotalot uskoivat euron vahvistuvan suhteessa dollari. Kuitenkin tämän vuoden vahvistuja on ollut lähes 10 % vahvistunut dollari.
Yksi selittävä tekijä dollarin ehkä yllättävällekin vahvistumiselle on ollut korkoero Yhdysvaltojen ja Saksan 10-vuotisen koron välillä. Kun korkoero on noussut, eli Yhdysvaltojen 10-vuotinen on noussut enemmän tai vastaavasti laskenut vähemmän kuin Saksan 10-vuotinen, samaan aikaan dollari on vahvistunut suhteessa euroon.
Dollarin vahvistuminen selittää lähes kokonaan yhdysvaltalaisosakkeiden paremmat tuottoerot verrattuna eurooppalaisiin osakkeisiin.
Korona lähentelee kohta jo toista vuosipäiväänsä, miksi korona on kuitenkin noussut nyt taas sijoittajien huolilistalle?
Koronatilanne kiristyy nyt globaalisti ja korona palasi jälleen sijoittajien suurennuslasin alle, kun Itävalta ilmoitti viime viikolla kahden viikon täydellisestä koronasulusta ja ensimmäisenä länsimaana koko kansalle pakollisista rokotteista. Myös Saksassa sulkutoimia pohditaan.
Tartunnat ovat nyt lähellä pandemian huippua monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa, Suomessa ja Norjassa. Kuitenkin taas mm. Italiassa ja Ruotsissa, joissa koronatilanne on aiemmin ollut pahempi, ollaan nyt paremmassa tilanteessa.
Tartuntojen levitessä myös maissa, joissa rokotekattavuus on korkea, on yhä vähemmän todisteita siitä, että rokotuskattavuus vähentäisi tartuntoja merkittävästi. Rokotteet rajaavat kuitenkin vakavien tapauksien määrää ja hoidon tarvetta. Fokus siirtynee tartuntojen leviämisen eston sijasta taudin seurausten hallintaan.
Miten koronan comeback voi näkyä markkinoilla?
Kynnys rajoitusten käyttöönottoon on nyt huomattavasti korkeampi kuin ennen. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten koronatilanne nyt tulevina viikkoina ja erityisesti loma-aikaan kehittyy ja miten eri maat reagoivat tilanteeseen.
Jos rajoituksia otettaisiin taas laajemmin käyttöön, rajoitustoimille sensitiiviset toimialat, kuten matkustaminen, kärsisivät ja niistä hyötyvät toimialat ja yritykset, kuten niin sanotut kotoiluosakkeet, taas luonnollisesti nousisivat. Koska palveluiden kysyntä sakkaisi todennäköisesti rajoitusten seurauksena, kysyntä siirtyisi taas tavaroihin. Tällä olisi potentiaalisesti merkittäviä vaikutuksia inflaatioon.
Koko markkinan kannalta koronan comeback lisää volatiliteettia, mutta näillä näkymin se ei ainakaan yksin saisi mittavaa laskua markkinoilla aikaiseksi.
Talousdata paranee nyt globaalisti. Miksi Eurooppa tuntuu kuitenkin laahaavan edelleen perässä?
Talousdata on pysynyt pitkään globaalisti odotuksia heikommalla tasolla. Nyt suunta on kuitenkin kääntynyt ja talousdata on ollut globaalisti odotuksia parempaa, erityisesti USA:ssa. Poikkeuksena on Eurooppa, jossa data jää edelleen ekonomistien odotuksista.
Euroopan talous kärsii komponenttipulasta, raaka-aineiden hinnoista, koronatilanteen heikentymisestä ja Kiinan talouden hidastumisesta. Samat haasteet koskevat toki muitakin markkinoita, mutta Eurooppa kärsii erityisesti kahdesta viimeiseksi mainitusta muuta maailmaa suuremmin.
USA:n keskuspankki on ilmoittanut kiristävänsä rahapolitiikkaansa. Miltä tilanne muiden elvytysohjelmien osalta näyttää?
Elvytysohjelmien aika ei näytä olevan ohi, vaikka keskuspankit ovatkin lupailleet rahapolitiikkojensa kiristyksiä.
Aiemmin tässä kuussa Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi 1,2 biljoonan dollarin infrastruktuuripaketin ja nyt viime viikolla edustajainhuone hyväksyi kahden biljoonan dollarin elvytyspaketin, jolla tuetaan mm. sairaanhoitoa, koulutusta sekä siirtymää kohti uusiutuvia energiamuotoja. Tullakseen täytäntöön paketti täytyy kuitenkin hyväksyä vielä senaatissa, jossa käytännössä läpi mennäkseen kaikkien demokraattiedustajien tulisi hyväksyä se.
Myös esimerkiksi Japanissa elvytys näyttäisi jatkuvan, kun valtio ilmoitti noin 500 miljardin dollarin elvytyspaketista.
Mitä tällä viikolla kannattaa seurata?
Alkaneella viikolla seurataan erityisesti ostopäällikköindeksejä sekä asuntomarkkinadataa Yhdysvalloista.
Tämän viikon markkinaindikaattorit:
|
|
|
Periodi |
Edellinen |
Ma 22.11. |
Euroalue |
Kuluttajien luottamus (1. julkaisu) |
Marraskuu |
-4.8 |
Ti 23.11. |
Euroalue |
Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu) |
Marraskuu |
54.2 |
Ti 23.11. |
USA |
Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu) |
Marraskuu |
57.6 |
Ke 24.11. |
Saksa |
Ifo-indeksi, liike-elämän luottamus |
Marraskuu |
97.7 |
Ke 24.11. |
USA |
Yksityinen kulutus (k/k) |
Lokakuu |
0.6 % |
Ke 24.11. |
USA |
Keskuspankin korkokokouksen pöytäkirja |
Marraskuu |
- |
To 25.11. |
Saksa |
Kuluttajien luottamus |
Joulukuu |
0.9 |
To 25.11. |
Euroalue |
Keskuspankin korkokokouksen pöytäkirja |
Lokakuu |
- |
Lähde: Bloomberg |
|
|
|