Hyvään tarkoitukseen

Hyvä tahto, pääoma ja pätevä varainhoito. Niiden varaan rakentuu säätiöiden ja rahastojen tuki. Maailmaa paremmaksi muuttavan toiminnan merkitys jää helposti huomaamatta, vaikka se säteilee joka puolelle yhteiskuntaa.

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöt tukivat vuonna 2022 tiedettä 295 miljoonalla eurolla ja taidetta 76 miljoonalla eurolla. Muuhun yhteiskunnan kehittämiseen ne myönsivät 145 miljoonaa euroa. Se sisältää kaikkea lasten liikunnasta mielenterveystyöhön, maanpuolustukseen, luontopolkuihin, puulaivojen kunnostamiseen, urheiluun, opetukseen ja monenlaiseen sivistystyöhön.

Suomalaiset säätiöt myöntävät varoja tieteen- ja taiteentekijöille, joilla ei välttämättä muuten olisi edellytyksiä tehdä tärkeää työtään. Todennäköisesti kaikki maamme merkittävät tutkijat tai taiteilijat ovat jossain vaiheessa urallaan saaneet apurahaa yksityisiltä säätiöiltä. Suomalaisten sivistys ja hyvinvointi tuskin olisivat nykyisellä tasolla ilman säätiöiden tukea. Rahalla on muutosvoimaa.

Kymmenen tulevan vuoden aikana tieteeseen ja tutkimukseen on menossa kolme miljardia euroa, arvioi Säätiöt ja rahastot ry.

Säätiöiden jakamat tuet kasvavat, kun niiden varallisuus kasvaa. Niinpä tieteen, taiteen ja muiden hankkeiden saama tuki on tältä osin kiinni rahoitusmarkkinoiden ja säätiöiden sijoitusten kehityksestä.

Säätiöt tekevät Suomesta ihmeellisen maan, sanoo Suomen Kulttuurirahaston (SKR) varainhoidosta vastaava asiamies Ralf Sunell.

”Kansakuntamme vaurastuminen lähti liikkeelle vasta toisen maailmansodan jälkeen. Olimme köyhä, maatalousvaltainen maa. Siitä huolimatta meillä on paljon isoja ja merkittäviä säätiöitä verrattuna muihin Euroopan maihin ja suhteessa talouden kokoon”, Sunell kertoo.

Suomessa säätiöt myös keskittyvät kulttuurin ja tieteen tukemiseen enemmän kuin monessa muussa maassa.

Sunell viittaa Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Niissä säätiöillä on suurempi rooli sosiaaliavun tuottamisessa ja esimerkiksi vähemmistöjen aseman parantamisessa kuin Pohjoismaissa, joissa julkisen sektorin rooli on suurempi. Muissa Pohjoismaissa säätiöt ovat Suomea tiiviimmin kytköksissä yritysryppäisiin. Katolisissa maissa hyväntekeväisyys on puolestaan rakentunut säätiöiden sijaan usein kirkon varaan.

”Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa säätiöillä on suuret velvoitteet säilyttää rakennettua kulttuuriperintöä ja pyörittää museoita”, Sunell selittää.

Säätiöt tekevät Suomesta ihmeellisen maan.

Suomessa vanhimmat säätiöt tapasivat keskittyä vähävaraisten auttamiseen ja sairaanhoitoon. Julkisen terveydenhuollon parannuttua säätiöt alkoivat tukea koulutusta, ja kun koululaitoskin koheni julkisella rahalla, säätiöt saattoivat kääntää katseensa kulttuuriin ja huippututkimukseen.

”Luulen, että kyse on myös pienen, periferiassa sijaitsevan kansakunnan eetoksesta, että sivistys ja koulutus on yhteiskuntamme voima ja vahvuus, ettemme voi pärjätä ilman osaavaa yhteiskuntaa”, Sunell sanoo.

Monta merkittävää suomalaista säätiötä perustettiin nuoren maan vaikeina vuosina, esimerkiksi Emil Aaltosen säätiö vuonna 1937, suomenkielisten yliopistolaisten perustama SKR kansalaisilta kerättyjen lahjoitusten avulla vuonna 1939 ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto vuonna 1942.

”Keskiössä on ollut maanpuolustusta mutta myös tulevaisuudenuskoa, että kun sota joskus päättyy, niin täytyy puskea eteenpäin koulutuksen ja sivistyksen voimalla. Se puolestaan kumpuaa aina 1800-luvun suomalaisuusliikkeestä”, Sunell pohtii.

SKR määrittelee itsensä muutosvoimaksi tieteen, taiteen ja kulttuurin puolesta. Se painottaa nuorten lahjakkuuksien tukemista ja korostaa valtakunnallisuuttaan 17 maakuntarahastonsa kautta. Sillä on myös yli 900 nimikkorahastoa, joiden varat on testamentattu säätiön jaettavaksi etukäteen määriteltyihin tarkoituksiin. Nimikkorahastot ovat varallisuudeltaan tyypillisesti pienehköjä, eivätkä ne siksi jaa apurahoja yleensä joka vuosi.

Yhtenä erityisenä ylpeydenaiheenaan SKR on jo vuodesta 1984 järjestänyt kansainvälisesti arvostettua ja rahakkaista palkinnoistaan tunnettua Mirjam Helin -laulukilpailua. Se on käyty aiemmin viiden vuoden välein, mutta tämän vuoden kilpailusta lähtien kolmen vuoden välein.

SKR ylläpitää myös soitinpankkia, jossa on noin 50 arvosoitinta. Sieltä lahjakkaat nuoret muusikot voivat saada käyttöönsä huippuluokan instrumentteja, jollaisia heillä ei olisi varaa ostaa.

Toimikaudella 2022–2023 SKR jakoi apurahoja yli 51 miljoonaa euroa 2 472 hakijalle. Apurahojen lisäksi se tuki hallituksensa ideoimia ja synnyttämiä kulttuurihankkeita yli kuudella miljoonalla eurolla.

Suurimpia apurahoja olivat kaksi miljoonaa euroa yhdeksälle hankkeelle muinais-, ympäristö- ja sedimentti-dna:n tutkimukseen sekä 1,25 miljoonaa euroa kuudelle hankkeelle vihreää siirtymää jouduttavien materiaalien ja teknologioiden tutkimukseen.

SKR käyttää vaihtuvia ulkopuolisia asiantuntijoita apurahahakemusten käsittelemiseen. Käytännön on tarkoitus auttaa apurahojen jakaantumisessa pitkällä aikavälillä tasaisesti erilaisille hakijoille.

Sunell uskoo vakaasti SKR:n muutosvoimaan, vaikka apurahojen vaikuttavuuden mittaaminen on hyvin vaikeaa. On ilmiselvää, että jos joku pääsee säätiön rahoilla laatimaan väitöskirjan tai vaikka muuttamaan postdoc-opintoihin ulkomaille, kyse on merkittävästä ponnahduslaudasta yksilön uralla. Ja kun suomalainen tutkija tai taiteilija hyötyy, säteilee se koko yhteiskuntaan yleisenä hyvänä eli esimerkiksi korkeatasoisena tutkimuksena, taide-elämyksinä ja kilpailukyvyn kohentumisena.

Vaikuttavuuden vertaaminen eri alojen apurahansaajien välillä on käytännössä mahdotonta. Säätiö pyytää toki selonteot apurahojen käytöstä ja kysyy saajilta itseltään, miten tärkeiksi he sen kokivat.

”En usko, että asian systemaattisempi arviointi johtaisi syvällisempään ymmärrykseen. Se veisi myös paljon resursseja. Kylvämme peltoa joka vuosi merkittävällä summalla, ja kyllä sieltä satoa nousee.”

Kulttuurirahaston varainhoito

Säätiöiden rahanjaon mahdollistaa niiden vakavaraisuus ja vastuullinen varainhoito. Esimerkiksi SKR:n pääoma on lähes kaksi miljardia euroa. Osa säätiön vauraudesta perustuu sen sijoitusten menestykseen, osa uusiin lahjoituksiin, joita se on saanut viime vuosikymmenen aikana yli sata miljoonaa euroa.

Pääoman tuotto jaetaan apurahoina. Tavoite on pystyä jakamaan vuosittain 3–4 prosenttia säätiön omaisuuden käyvästä arvosta. Kun huomioidaan inflaatio, tuottotavoite nousee 6–7 prosenttiin.

Sunell kertoo, että SKR:n sijoitussalkku ei tavoitetason takia voi olla kovin vähäriskinen, mutta toisaalta säätiölle ei ole tarkoituksenmukaista haalia myöskään villinä laukkaavia trendiosakkeita. Kuplat puhkeavat aina, mutta säätiön on tarkoitus olla ikuinen.

”Puskurimme takaavat, että pystymme ratsastamaan lyhytaikaisten tai keskipitkienkin markkinahäiriöiden yli.”

Vakavaraisuus korostaa säätiöiden roolia valtiontalouden synkkinä vuosina, kuten nykyään. Kun maan hallitus joutuu etsimään leikkauskohteita, moni tieteilijä tai taiteilija voi jäädä ilman julkista rahoitusta.

Viime vuosina SKR on vähentänyt kiinteistöjen osuutta sijoituksissaan, koska kiinteistömarkkinat ovat muuttuneet arvaamattomammiksi ja kiinteistöjen omistamisen kulut ovat nousseet. Yhä suurempi siivu siis on osakkeissa ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa, osa korkosijoituksissa.

Sijoitusten vastuullisuuden arvioiminen on ollut jo pitkään itsestään selvää suurille suomalaisille säätiöille. Se sopii saumattomasti säätiöiden luonteeseen, onhan niiden tarkoitus saada aikaan pitkään hyvää.

Vakavaraisuus korostaa säätiöiden roolia valtiontalouden synkkinä vuosina, kuten nykyään.

”Säätiöt ovat joustavia ja ketteriä toimijoita. Näillä varoilla on myös lupa yrittää ja jopa epäonnistua – ottaa riskejä – kunhan päämäärä on toiminta yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen.

Säätiö perustettiin vuonna 1968. Sen juuret ovat kuopiolaisessa perheyhtiössä Saastamoisessa, joka tunnettiin erityisesti sahateollisuudesta mutta joka toimi monilla aloilla.

Saastamoisen säätiö tukee tiedettä muun muassa Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian kautta. Säätiö pitää tärkeimpänä tavoitteenaan edistää kansainvälistä tutkimusta, koulutusta ja verkottumista.

Espoon modernin taiteen museo EMMA on erityisesti taiteen tukijana tunnetun säätiön perustama.  Sillä on noin 3 000 suomalaisen ja ulkomaisen taideteoksen kokoelma, jota se jatkuvasti kartuttaa. Kokoelma on EMMAssa.

”Näillä varoilla on lupa yrittää ja jopa epäonnistua – ottaa riskejä.”

"Varainhoito eli taseen toinen puoli luonnollisesti mahdollistaa apurahatoiminnan sekä sen kehittämisen. Vastuullisuus taseen molemmilla puolilla on osa jokapäiväistä toimintakulttuuriamme."

"Sijoitussalkussamme vaihtoehtoisten sijoituksien osuus on noin 60 prosenttia. Tämä osio sisältää esimerkiksi private equity-, venture capital-, private debt-, infrastruktuuri- ja metsäsijoituksia. Osaketyyppinen riski salkussa on noin 70 ja 80 prosentin välillä."

Private equity ja venture capital ovat sijoituksia kasvuyrityksiin. Private debt tarkoittaa tyypillisesti räätälöityjä lainoja yrityksille.

Saastamoisen säätiö odottaa sijoitussalkultaan 6–8 prosentin tuottoa, johon ei pääse kovin matalla riskillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi säätiön sijoitukset on hajautettu useisiin omaisuusluokkiin ja toimialoille, pitkän tähtäimen arvonnousua tavoitteleviin osakesijoituksiin ja vakaamman tuoton korkosijoituksiin.

Saastamoisen säätiö jakaa apurahoja vuosittain noin 6,5 miljoonaa euroa 30–40 hankkeeseen. Yksittäiset apurahat ovat siis keskimäärin suurempia kuin monilla muilla säätiöillä. Se poikkeaa tyypillisestä säätiöstä myös siten, että sillä ei ole ajoitettuja apurahahakuja, vaan sitä voi lähestyä ehdotuksilla milloin vain.

”Yleensä olemme suunnittelemassa, ideoimassa ja keskustelemassa partnereidemme kanssa hankkeista jo ennen apurahan hakuprosessia”, Karttunen kertoo.

Rahoitettavien hankkeiden kesto on tyypillisesti 2–5 vuotta. Säätiössä uskotaan, että pitkäaikainen yhteistyömalli parantaa myös toiminnan vaikuttavuutta.

Viime vuosina yksi Saastamoisen säätiön kärkihankkeista on ollut Gutsy Go -ohjelma, joka vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja ehkäisee polarisoitumista.

”Juuri nyt yksi oleellinen teemamme on luoda optimismia eri toimijoihin. Suomessa on nimittäin vallalla hyvin ongelmakeskeinen keskustelu- ja asenneilmapiiri”, Karttunen sanoo.

Optimismilla hän kertoo tarkoittavansa, että maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja ihmisiä pitää kannustaa tekemään asioita ja uskomaan itseensä.

”Yrittäminen, tekeminen, onnistuminen. Tätä tarvitaan!”

Suosikkina lääke- ja terveystieteet

Vuonna 2022 Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentumisesta tehdyn selvityksen mukaan suomalaiset säätiöt tukivat eniten lääke- ja terveystieteitä, yli 99 miljoonalla eurolla, mikä vastaa yli kolmasosaa alan tutkimusmenoista korkeakouluissa.

Säätiöiden rooli lääketieteellisten tutkimusten rahoittajana on kasvanut nopeasti. Alan saama rahasumma kotimaisilta säätiöiltä oli lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, kertoi Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022 -selvitys. Säätiöiden tilinpäätösten perusteella 54 suurinta kotimaista apurahasäätiötä myönsi vuonna 2020 lääketieteen alan tutkimukseen yli 97 miljoonaa euroa, enemmän kuin valtiolliset Suomen Akatemia ja Business Finland yhteensä.

Lue lisää Sulje