Kasvupyrähdyksiä

Alku on aina pieni.

Se voi olla häivähdys arkisessa ajatusvirrassa, silmiä räpsäyttävä yhtäkkinen oivallus tai äänenpaino keskustelukumppanin sivulauseessa.

Seuraa innostusta, epäröintiä ja huhkimista. Kohta pystyssä on pikkuruinen yritys. Kasvu vaatii investointeja, ja investoinnit vaativat rahaa. Sitä löytyy pääomasijoittajilta.

Pääomasijoittamisessa kunnianhimoisten intomielten ideat sekä rahoitus ja aktiivinen, ammattimainen omistaminen kohtaavat.

”Kun rahoitetaan uusia yrityksiä, mahdollistetaan positiivisia uusia juttuja, jotka muuten jäisivät tekemättä”, kuvaa pääomasijoitustoiminnan professori Markku Maula Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta.

Pääomasijoittajat auttavat jalostamaan näistä aihioista menestyviä yrityksiä. 

Pääomasijoittajien tarjoama rahoitus saa talouden kasvumoottorin hurisemaan. Yhtäkkiset oivallukset versovat rahoituksen turvin startupeiksi, varttuvat kasvuyrityksiksi ja edelleen isommiksi pk-yrityksiksi, minkä jälkeen edessä siintää listautuminen pörssiin, myynti teolliselle ostajalle tai myynti toiselle pääomasijoittajalle.

Pääomasijoittamisessa kunnianhimoisten intomielten ideat sekä rahoitus ja aktiivinen, ammattimainen omistaminen kohtaavat.

Helsingin pörssiin kymmenen viime vuoden aikana listautuneista yrityksistä noin puolet on pääomasijoittajien rahoittamia.

Samaten kymmenen viime vuoden aikana 500 suurimman suomalaisyrityksen listalle nousseista 30 prosenttia on saanut jossain vaiheessa pääomasijoituksen.

”Toimiala on kooltaan pieni, mutta sen merkitys on valtava”, sanoo Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin eli Suomen Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Santavirta on rahoitusalan monipuolinen konkari. Ennen Tesiä hän toimi pääomasijoitusalaa edustavan Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtajana.
 
”Pääomasijoittamisesta on tullut pontta yleiseen talouskehitykseen. Puhutaan jo melko isoista liikevaihdoista, vaikka tietysti kasvun varaa on myös paljon”, Maula sanoo.

”Enemmän työpaikkoja, verotuloja ja hyvää kaikille”, Santavirta kuvailee.

Skaalaten maailmalle

Startupit ja niitä hieman isommat kasvuyritykset eroavat muista yrityksistä juuri siinä, että ne pyrkivät mahdollisimman voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Ne haluavat skaalata innovatiiviset ideansa.

Rahoittajaa nämä yritykset kiinnostavat, koska jos riski on iso, niin on tuottopotentiaalikin.

Kun pääomasijoittajat rahoittavat aivan alkuvaiheessa olevia yrityksiä ja ovat tietotaidollaan mukana rakentamassa niille mahdollista kasvua ja menestystä, sijoitukset ovat yleensä pieniä. Niin saadaan itämään iso määrä yrityksenalkuja.

Kun itäneet yritykset kasvavat, rahoittajiksi tulevat growth- ja buyout-pääomasijoittajat.

”Jatkosijoitukset kohdistetaan sitten niihin, jotka pystyvät lunastamaan lupauksia ja kasvamaan. Tulee nopeasti pieniä tappioita ja isommat pääomat kanavoituvat kasvukelpoisiin yrityksiin”, Maula kuvailee alan tehokasta toimintamekaniikkaa. 
Mandatum Asset Managementin (MAM) Head of Private Equity Alexander Antas sanoo, että suomalaisessa talouskasvukeskustelussa pitäisi puhua enemmän siitä, miten pääomat saataisiin allokoitua tehokkaasti. Siinä pääomasijoittajat ovat hyviä.

”Mutta toimiva yritysrahoitusympäristö on monimuotoinen. Toimivassa ekosysteemissä tarvitaan erilaisia rahoitusmuotoja, rahoitusta vaativat tilanteet ovat niin erilaisia”, hän huomauttaa.

Aivan kuten ei ole yhtä ainoaa autuaaksi tekevää rahoitusmuotoa, ei ole myöskään yhtä oikeaa tapaa yrittää: monenlaisia yrityksiä tarvitaan.

Moni yrittäjä on tyytyväinen maltilliseen kasvuun, sellaiseen, johon riittää pelkkä tulorahoitus eli rahat, jotka yritys tienaa tuotteitaan tai palveluitaan myymällä. Jos yritys ei ota edes pankkilainaa, langat pysyvät tiukasti omissa käsissä. Ulkopuolisen rahoituksen käyttäminen siirtää väistämättä päätäntävaltaa rahoituksen antajalle. Yhdelle se sopii, toiselle ei.

MAM Growth Equity

Growth Equity II -rahasto

Strategia: 10–30 miljoonaa euroa sijoituksia pohjoismaisiin kasvuyhtiöihin
Omistus: vähemmistö

Sijoitusmuoto: primary ja/tai secondary, eli sijoitus yhtiöön ja/tai vanhoille omistajille likviditeettiä

Tyyli: kumppanuus yrittäjien kanssa ja aktiivinen omistajuus

Arvonluonti: osaamista ja työkaluja, joilla kasvua voidaan hallita (mm. rekrytoinnit, myynti ja markkinointi, vastuullisuus, datapohjainen johtaminen, yritys- ja rahoitusjärjestelyt)

Sijoitusvaihe: startup-vaiheen ohittaneet nopeassa skaalautumisvaiheessa olevat yhtiöt

Hajautus: 10–12 kohdeyhtiötä

SFDR-luokitus: artikla 8

Private Equity Opportunities -strategiat

Strategia: 5–15 miljoonan euron sijoituksia eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin kasvurahastoihin

Omistus: rahastojen kautta yleensä vähemmistö

Sijoitusmuoto: rahastosijoituksia sekä kanssasijoituksia suoraan kohteisiin
Hajautus: 6–8 rahastoa ja 5–10 kanssasijoitusta, yhteensä 100+ alla olevaa yhtiötä

Lue lisää Sulje

Peliala rakensi Suomen mainetta

”Kehittynyt, innovatiivinen, yhteisöllinen”, professori Maula kuvailee suomalaista kasvuyritysskeneä.

”Julkinen sektori ja yksityinen ala tekevät hyvää yhteistyötä, meillä on paljon lupaavia startupeja. Osaamista on kumuloitunut pitkään. On kulttuuri, jossa tuetaan uusia yhdessä.”

”Innostavuus on mieletön juttu. Kun uusissa yrityksissä tulee onnistumisia, vakiintuneissakin yrityksissä kasvaa rohkeus pinnistellä oman mukavuusalueen ulkopuolelle”, Tesin Santavirta sanoo.

Suomen maine startup- ja kasvuyritysekosysteeminä on kova. Yksisarvisia putkahtelee, isoja kauppoja solmitaan. Esimerkiksi kesällä kansainvälistä huomiota herätti, kun amerikkalainen sirujätti kertoi ostavansa suomalaisen Silo AI -tekoäly-yrityksen 665 miljoonan dollarin jättimäisellä käteiskaupalla. 

Maine on rakentunut 2000-luvulla.

Alalla puhutaan luovasta tuhosta. Se on Suomenkin skenen taustalla.

Ensimmäinen Slush-tapahtuma (suomeksi loska) järjestettiin Helsingissä marraskuussa 2008 pari kuukautta finanssikriisin alun jälkeen. Santavirran mukaan silloin ei oikein ollut kotimaista pääomamarkkinaa eikä täällä liikuskellut liiemmälti ulkomaisia sijoittajiakaan. Alun jälkeen tapahtuma on koonnut vuosi toisensa jälkeen merkittävän joukon rahoittajia ja rahoitusta hakevia marraskuiseen Helsinkiin.

Alalla puhutaan luovasta tuhosta. Se on Suomenkin skenen taustalla. 

”Ilman Nokian romahdusta ei oltaisi tässä”, Santavirta sanoo. Hän tarkoittaa, että huikean menestynyt suomalaisyritys oli ehtinyt pätevöittää ja vaurastuttaa ison joukon suomalaisia. 

Osansa on myös samoihin aikoihin kriisiytyneestä metsäteollisuudesta lähteneillä.
Nämä ihmiset alkoivat perustaa omia teknologiayrityksiään ja osa siirtyi sijoittajiksi. 

Globaalien yritysten kasvatit ajattelivat automaattisesti, että temmellyskenttänä on koko maailma. Osaaminen karttui, syntyi verkostoja, tuli menestystä.

”Nokiasta vapautui osaajia ja kokemusta. Monen yrityksen juuret ovat konkreettisesti siellä”, Maula sanoo.

Suomesta tuli pelimaa. Supercellin Ilkka Paananen ja muut menestyneet esittelivät kavereitaan eli kansainvälisiä pääomasijoittaja ja suomalaisia yrittäjiä toisilleen. Verkostot ovat alalla kaikki kaikessa.

”Heidän friendly introductioninsa ikään kuin validoivat suomalaisyrityksiä kansainvälisille sijoittajille”, Santavirta kuvailee.

Syntyi lisää menestystarinoita, pöhisi.

”On saatu uusi sukupolvi innostumaan yrittämisestä ja maailman parantamisesta.”

Aalto-yliopiston Maula vahvistaa havainnon. Kymmenen vuotta sitten tuotantotalouden opiskelijat halusivat isoihin konsulttitaloihin liikkeenjohdon konsulteiksi.

”Nyt kasvuyrittämisestä on tullut selvästi aiempaa suositumpi uravaihtoehto. Melkeinpä kaikilta aloilta löytyy esimerkkejä opiskelijoiden perustamista yrityksistä.”

Opiskelijoille on tärkeää, että työ on merkityksellistä.

”He haluavat perustaa yrityksiä, joilla on positiivinen nettovaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön. Se eli mahdollisuus parantaa maailmaa tekee kasvuyrittäjän työstä monelle houkuttelevaa.”

Maulan mukaan Aalto-yliopisto on kehittänyt merkittävästi tukia, joten tutkimuslähtöisiä spin-off-yrityksiä nähtäneen jatkossa yhä enemmän.

Aivan kuten luonnossa, myös yritysekosysteemeissä kaikki tarvitsevat toisiaan: yrittäjät, rahoittajat, työntekijät, valtio.

”Ongelmat ratkaistaan vain yhdessä. Kukaan ei voi onnistua yksin”, Santavirta kuvailee. 

Maulan mukaan juuri yhteisöllisyys on startupeissa ja isommissa kasvuyrityksissä keskeisessä roolissa.

”Yritykset eivät niinkään kilpaile keskenään, koska niillä on erikoisosaamisensa. Sarjayrittäjät ovat nähneet, että toisia tukemalla saa isoja juttuja aikaan. Ennemminkin on niin, että Suomen ekosysteemi kilpailee muiden maiden ekosysteemien kanssa.”

Yhteisöllisyyden lisäksi alan ihmisten puheissa korostuvat merkityksellisyys ja isänmaallisuus. Sekä yritysten että rahoittajien tavoitteena on Suomen menestys, kasvun luominen ja sitä kautta maan vaurastuminen. Maula allekirjoittaa ajoittaisen isänmaallisen klangin.

”Kyllä moni näkee, että ala on keskeinen Suomen talouden uudistumisen ja kasvun kannalta.”

Mandatumin Antasin mielestä on tärkeää auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään ja kasvamaan ja luoda siten varallisuutta. Siitä hyötyy koko ekosysteemi. Näin saadaan myös uusia pääomia uusille yrityksille.

Isoja sijoituksia tarvitaan lisää

Suomessa on hyvin saatavissa rahoitusta alkuvaiheen yrityksille. Mutta kun pitäisi ponnistaa kansainvälisille markkinoille ja tarvittaisiin isompia kertasijoituksia, rahoituksen löytäminen vaikeutuu.
 
Epävarmat ajat ovat saaneet kansainväliset sijoittajat vetäytymään Euroopasta. Suomi on ollut riippuvainen kansainvälisestä rahoituksesta, joten sen vähenemistä paikkaamaan tarvittaisiin suomalaista pääomaa. 

Epävarmuus on myös muuttanut sitä, mitä sijoittajat arvostavat.

”Nyt arvostetaan tehokkuutta ja kannattavuutta. Me muutimme liiketoimintamme tietoisesti kassavirtapositiiviseksi, kun tajusimme mittareiden muutoksen. Joskus aiemmin kaikki hakivat sadan prosentin kasvua, nyt riittää 50 prosenttia”, ohjelmistoyritys HappySignalsin toimitusjohtaja Sami Kallio kuvailee alan muuttuneita kriteerejä.

Kun yritys panostaa kasvuun, kannattavuus on tyypillisesti heikompi ja jopa miinuksella. Näin yritys rakentaa tulevaa kasvua. Kun markkina eli mahdolliset rahoittajat alkoivat painottaa kannattavuutta aiempaa enemmän sijoituskohteita valitessaan, HappySignals vähensi kasvupanostuksia ja tehosti toimintaansa. 

Suomalaisiin yrityksiin vuonna 2023 tehdyistä pääomasijoituksista 65 prosenttia tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Suhdeluku on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Jos kasvuyritysten rahoitus ja sitä myötä omistus säilyisi suomalaisena nykyistä pidempään, myös työpaikat ja osaaminen säilyisivät todennäköisemmin täällä.

Kansainvälisessä rahoituksessa on kuitenkin puolensa. Syntyy verkostoja ja tulee monipuolista osaamista.

”Mitä isompi rahoituskierros, sitä todennäköisemmin mukana on ulkomaisia sijoittajia. Se on luontevaakin varsinkin osana rahoitussyndikaatteja. Ulkomaiset sijoittajat pystyvät avaamaan ovia ja tukemaan kansainvälisillä markkinoilla”, Maula kuvailee.

”Meillä on hienoja teknologioita ja hienoja firmoja. Suomi on monelle kansainväliselle pääomasijoittajalle kiinnostava markkina. Arvostustasot ovat Suomessa keskimäärin alhaisempia kuin muissa länsimaissa. Maailmanluokan teknologioita voi saada halvalla. Se johtuu ehkä osittain siitä, että Suomi on reunamarkkina, jossa on oma hassu kieli ja osittain siitä, ettemme osaa myydä itseämme”, Mandatumin Antas pohtii.

Santavirran mielestä kotimaiset rahastot pitäisi kasvattaa uuteen kokoluokkaan.

”Meillä pääomarahastojen keskikoko on 50–60 miljoonaa euroa, kun se on Euroopassa yli sata miljoonaa. Meidän täytyisi saada Suomeen muutama iso rahasto.”

Hän visioi Suomeen ”vähintään” 400 miljoonan euron rahastoja, jotta suomalaiset pääomasijoittajat voisivat tukea pidempään kotimaisia startup-yrityksiä ja jotta Suomeen saataisiin syntymään kokonaan uusia teollisen mittakaavan yrityksiä.

”Pitäisi keksiä uusi instrumentti, jonka avulla kanavoisimme yksityistä pääomaa suomalaisille yrityksille nykyistä huomattavasti suuremmissa kokoluokissa”, hän kuvailee.

Tesin tavoitteena on edistää pääomasijoitusmarkkinoiden toimintaa ja suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Sen toiminta on siis juuri esimerkki julkisen ja yksityisen alan yhteistoiminnasta. Keinoina Tesi käyttää verkottumista, uusien rahoitustuotteiden kehittämistä, alan tulevaisuuden hahmottelua ja tietysti rahaa sijoittajana.

Syvällisen asiantuntemuksen ala

Pääomasijoittaminen toimii niin, että alan rahastot keräävät rahastosijoittajilta varoja, jotka ne sitten sijoittavat edelleen valitsemiinsa yrityksiin. Omaisuusluokkana se kuuluu vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Kohteiden valinta, rahoituskierrokset ja yritysten sparraaminen vaativat syvällistä asiantuntemusta, joten rahastojen täytyy vakuuttaa sijoittajat pätevyydestään.

Pääomasijoitus voi olla arvokas lisä pitkän aikahorisontin sijoittajille, sellaisille, jotka eivät vaadi sijoituskohteelta likviditeettiä eli sitä, että sen pystyy myymään nopeasti tilanteen niin vaatiessa.

Pääomasijoittaja pääsee käsiksi yrityksiin, jotka eivät ole pörssin kautta saatavilla.

”Pääomasijoittaja pääsee käsiksi yrityksiin, jotka eivät ole pörssin kautta saatavilla”, Maula sanoo.

Institutionaalisille sijoittajille, kuten eläkeyhtiöille ja -rahastoille, pääomasijoitukset ovat keino hakea lisätuottoa. Suomessa työeläkeyhtiöt sijoittavat kansainvälisesti verrattuna keskimääräistä enemmän startup-yhtiöihin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin, Santavirta sanoo.

Sen sijaan suomalaiset suuryritykset sijoittavat keskimääräistä vähemmän rahastoihin, jotka sijoittavat startupeihin ja kasvuyrityksiin. Aalto-yliopiston Maulan mukaan näin on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

”Pääomasijoittaminen ei ole sinänsä yritysten tehtävä, mutta niin ne voisivat ottaa markkinaymmärrystä ja hioa uudistuskykyään”, Maula sanoo.

Sekä Santavirta että Maula nostavat esille family officet eli vaurastuneiden perheiden varainhoitoyritykset. Maulan mukaan ne ovat varsinkin parin viime vuoden aikana nousseet merkittäviksi sijoittajiksi.

Maula selittää family officejen nousua sillä, että moni niistä on syntynyt kasvuyrittämisestä rikastumisesta esimerkiksi niin, että yrittäjä on myynyt kasvuyrityksensä kansainvälisille pääomasijoittajille. Silloin on luontevaa sijoittaa varoja edelleen tai perustaa uusi yritys.

Santavirta muistuttaa, että startupeja omistaa perustajien lisäksi tyypillisesti joukko työntekijöitä. Omistus motivoi tsemppaamaan. Jos yritys menestyy, kaikki hyötyvät.
”Nämä ihmiset sijoittavat edelleen Suomeen ja toimivat hallituksissa muissa yrityksissä. Suomi vaurastuu”, Santavirta sanoo.

Puolustusteollisuus iso mahdollisuus

Tekoäly, vihreä siirtymä, terveysteknologia, kvanttitietokoneet, arktinen osaaminen, ruokateknologia ja voimakkaasti noussut puolustusteollisuus. Suomalaisessa startup- ja kasvuyritysskenessä on syntynyt lupaavia uusia osaamiskeskittymiä, ideoita riittää.

”Puolustusteollisuus on Suomelle iso mahdollisuus. Teknologiatuotteista on tullut yhtäkkiä kaksoiskäyttötuotteita eli niillä voi olla merkittävää roolia puolustusteollisuuden uudistumisessa. Täyden potentiaalin hyödyntämiseksi nyt pitäisi saada teknologiayritykset ja puolustusteollisuus nykyistä lähemmäs toisiaan”, Santavirta sanoo.

Suomi tarvitsee hänen mukaansa lisää huippuonnistujia, jotka houkuttelevat tänne lisää yrittäjiä, tutkijoita ja rahoittajia. Maahan tulevien työntekijöiden näkökulmasta on hyvä, että Suomessa on useita yrityksiä, joihin he voivat mennä töihin. 

”Rakennamme nyt seuraavaa kasvuvaihetta. Kymmenen vuoden päästä todetaan, että kylläpä suomalaiset kasvuyritykset tekivät uraauurtavaa työtä”, Santavirta ennustaa.

Muutaman vuoden tiivis suhde

Sekä pääomasijoittajat että niiden rahoituskohteet ovat pitkälle erikoistuneita. Ensin osapuolten täytyy siksi määritellä tarkasti, mitä ne haluavat. Sitten seuraa vinkkejä, tapaamisia, hissipuheita, data-analyyseja, laskelmia ja vaistoa.

Rahoittajat ottavat yhteyttä hyvinä pitämiinsä yrityksiin, vaikkeivat nämä juuri nyt hakisikaan rahaa. Samaa tekevät yritykset. Juttelu voi joskus myöhemmin osoittautua kullanarvoiseksi.

”Tee kunnolla aineisto. Mihin tarvitset rahaa? Viestin täytyy olla hyvin yksinkertainen”, HappySignalsin toimitusjohtaja ja kasvuyritysveteraani Sami Kallio opastaa, kun on aika ryhtyä tositoimiin. 

Tapaamisia voi kertyä kymmeniä ennen kuin palaset loksahtavat kohdalleen. Siksi rahoittajankin täytyy määritellä tarkasti, mitä hän tarjoaa ja mitä hän haluaa.

”MAMin Growth Equity -strategiassa kumppanoidumme yrittäjien, muiden omistajien ja toimivan johdon kanssa. Emme valtaa yrityksiä, vaan toimimme vähemmistöstrategialla. Omistusosuutemme on keskimäärin 20–30 prosenttia. Haluamme korostaa, että yrittäjälle tärkeintä on löytää hyvä kumppani”, Mandatum Asset Managementin (MAM) pääomasijoituksista vastaava johtaja, Head of Private Equity Alexander Antas määrittelee.

Sijoitusten ehto on myös, että ”yhdessä tekemisen fiilis löytyy”.

MAMia kiinnostavat kasvavat yhtiöt, joilla on todistetusti toimiva liiketoimintamalli. Lisäksi yrityksellä täytyy olla merkittävää kasvupotentiaalia myös Suomen ulkopuolella ja toimialan täytyy olla rakenteellisesti kasvava.

”Vahvan myötätuulen täytyy siis puhaltaa. Haluamme olla mukana luomassa kansainvälisiä menestystarinoita.”

MAMin mukaantulo on ajankohtaista silloin, kun yritys harppaa yrittäjävetoisesta ammattimaisesti johdetuksi.

”Varmistamme, että raportointityökalut ovat kunnossa, jolloin yrityksen päätöksenteko ammattimaistuu. Olemme mukana esimerkiksi rekrytoinneissa”, Antas kertoo. Hän itse on haastatellut esimerkiksi salkussa olevien yritysten toimitusjohtajakandidaatteja.

MAM tarjoaa myös kasvupääomaa ja likviditeettiä vanhoille omistajille, osaamista yritysjärjestelyihin, datapohjaiseen johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, brändäykseen ja niin edelleen.

Antasin mukaan myynti on suomalaisyrityksissä ”ikuisuuskysymys”. On hienoja tuotteita ja ideoita, mutta myynti kaipaa skarppausta.

”Luomme parhaan mahdollisen myyntiorganisaation.”

MAM auttaa myös vastuullisuudessa. Se pitää saada tikkiin kaikenkokoisissa yrityksissä, vaikka lainsäädäntö ei pientä yritystä vielä siihen velvoittaisikaan. Pienten yritysten asiakkaat ovat usein suuria, joten velvoitteet tulevat asiakkaiden kautta. Vastuullisuus on tietysti myös eettisesti oikein ja strategisesti tärkeää. Leväperäisesti hoidettu vastuullisuus on yritykselle kilpailuhaitta.

”Siinä vaiheessa kun me alamme irtautua, yrityksen asioiden täytyy olla sellaisessa järjestyksessä, että sen voi myydä ammattimaisille ostajille eli seuraavan kokoluokan pääomasijoittajille.”

Lue lisää Sulje