Salkunhoidon blogi: Menikö ”korkojuna” jo?

Vastauksena kaikista malttamattomille jo tässä vaiheessa: ei mennyt meidän mielestämme.

Totesimme helmikuun 2024 artikkelissamme yrityslainojen tuottotasojen olevan absoluuttisesti katsottuna edelleen historiallisesti houkuttelevilla tasoilla ja korkosijoitusten tuottonäkymien olevan kuluvalle vuodelle varsin mielenkiintoisia.  

Tämän jälkeen korkomarkkinoilla onkin tapahtunut paljon. Keskeisimpänä muutoksena ovat olleet keskuspankkien aloittamat koronleikkaukset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tätä artikkelia kirjoittaessa EKP on kuluvana vuonna leikannut ohjauskorkoaan kolme kertaa (0,25 prosenttiyksikköä per kokous) ja Fed kaksi kertaa (ensin 0,5 prosenttiyksikköä syyskuussa ja sitten 0,25 prosenttiyksikköä marraskuussa). Koronlaskujen aloittaminen on ajanut myös korkosijoitusten tuottoja positiivisesti.

Vuoden 2024 alusta lokakuun loppuun mennessä, duraatiota eli korkoriskiä sisältävien keskeisten korko-omaisuusluokkaindeksien tuotot ovatkin selkeästi plussan puolella. Korkeampaa luottoluokitusta ja alhaisempaa riskiä heijastava eurooppalainen investment grade -indeksi on tuottanut 3,0 prosenttia ja alhaisempaa luottoluokitusta ja korkeampaa riskiä heijastava euro high yield -indeksi 7,4 prosenttia. Sijoittajat, jotka vuoden 2024 alkupuolella päättivät sijoittaa korkoihin ovat siis pärjänneet hyvin ja luonnollisena kysymyksenä tässä kohtaa onkin, miten tästä eteenpäin?

Nykymarkkinaympäristössä näemme, että korkosijoittaminen on yhä kannattavaa. Pureudutaan seuraavaksi keskeisiin teemoihin näkemyksen taustalla.

Koronlaskusykli on vasta alkanut

Näkemyksemme mukaan korkojen laskut, etenkin Euroopassa, ovat vasta alkaneet. Euroopan inflaatiolukuja ja sen talouden yleistä tilannetta tarkasteltaessa on perusteltavissa, että EKP tulee jatkamaan koronlaskuja lähitulevaisuudessa.

Tuottopotentiaalia arvioitaessa sijoittajan on syytä muistaa, että laskevien korkojen ympäristössä korkosijoitukset tuottavat tyypillisesti enemmän kuin kyseisen hetken tuottotasot (yield) antavat ymmärtää. Tästä näkökulmasta korko-omaisuusluokkaindeksien nykyiset tuottotasot enteilevät yhä houkuttelevia absoluuttisia tuottoja. 

Lokakuun lopussa eurooppalaisen investment grade -indeksin (Bloomberg LECPTREU) tuottotaso (yield) oli 3,3 prosenttia, euro high yield -indeksin (ICE BofA) 6,0 prosenttia ja euro senior-lainaindeksin (Morningstar ELLI) 7,7 prosenttia. Sijoittajan on hyvä kuitenkin muistaa, että korkosijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkää peliä ja lyhyellä aikavälillä markkinaheilunta voi kuukausitasolla ajoittain vaikuttaa tuottoihin negatiivisesti. Iso kuva on näkemyksemme mukaan pidemmän horisontin sijoittajalle yhä suotuisa.

Korkosijoitukset pärjäävät tyypillisesti hyvin taantumassa

Korkojen lasku on tyypillisesti seurausta talouden hyytymisestä. Tässä kontekstissa optimaalisin ympäristö korkosijoituksille on sellainen, jossa talouskasvu on heikkoa, mutta kuitenkin hieman positiivista, inflaatio on pääosin hallinnassa ja keskuspankit ovat keventämässä rahapolitiikkaansa. Jos näitä kriteereitä peilataan Eurooppaan nykytilanteeseen, voidaan niiden lähtökohtaisesti todeta täyttyvän.

Talouden ajautuminen syvään taantumaan tai lamaan ei luonnollisestikaan ole korkosijoituksille optimaalista – kuten ei muillekaan omaisuusluokille. Tässä skenaariossa korkosijoitukset ovat lisäksi haavoittuvaisia esimerkiksi luottotappioiden osalta. Korkosijoittajan onkin tästä syystä tärkeää valita omaan riskinottohalukkuuteen parhaiten soveltuvat korko-omaisuusluokat tai näiden yhdistelmät. Alhaisen riskinottohalun sijoittajan on esimerkiksi suositeltavaa painottaa korkosijoitussalkussaan enemmän korkeamman luottoluokituksen omaavia, matalariskisempiä investment grade -sijoituksia ja korkeampaa riskiä sietävän sijoittajan sen sijaan high yield -sijoituksia tai senior-lainoja, joissa tuottopotentiaali, kuten riskikin, on korkeampi.

Kupongin leikkaaminen hyödyttää korkosijoittajaa, vaikka korot pysyisivät nykytasoilla

Mikäli koronlaskut eivät syystä tai toisesta toteudu markkinaodotusten mukaisesti, korkosijoittajan kannalta tämäkään ei välttämättä ole huono asia. Tällä hetkellä korkosijoittajat hyötyvät historiallisen korkeasta päivittäin kertyvästä kuponkituotosta. Lokakuun 2024 lopussa eurooppalaisen investment grade -indeksin keskimääräinen painotettu kuponki oli noin 2,4 prosenttia, euro high yield -indeksin noin 4,8 prosenttia ja senior-lainojen noin 7,2 prosenttia. Olettaen, hieman yksinkertaistetusti, korkotasojen ja luottoriskipreemioiden pysyvän muuttumattomina nykytasoilla, sijoittajalle kertyy joka tapauksessa kuponkituottoa. Näin ollen, vaikka sijoittaja ei pääsisikään heti hyötymään korkojen laskun tuomasta potentiaalisesta lisätuotosta, pärjäävät korkosijoitukset pelkästään kuponkituotolla mitattuna varsin suotuisasti, jopa indeksitasolla.

Ovi korkosijoittamisen osalta ei siis vielä ole sulkeutunut, vaikka eri korko-omaisuusluokat ovat jo tarjonneet varsin positiivisia tuottoja sekä vuoden 2023 että kuluvan vuoden aikana. Edellä kuvatut teemat tukevat yhä korkosijoitusten tuottopotentiaalia keskipitkällä aikavälillä ja näihin pohjautuen kyseisten sijoitusten aloittaminen tai jatkaminen osana muuta sijoitussalkkua on yhä peruteltavissa.

Vallitsevassa ympäristössä yksityissijoittajan näkökulmasta helpoin tapa sijoittaa korkoihin on valita omaan riskinottohalukkuuteen soveltuva korkosijoitusrahasto tai niiden yhdistelmä, joka on valmiiksi hyvin hajautettu. Tämän lisäksi, aktiivisesti hoidetun korkosijoitusrahaston on yleisiin indekseihin nähden mahdollista vaikuttaa salkun parametreihin joustavammin eri tilanteissa, muun muassa valikoimalla houkuttelevimmat alla olevat yksittäiset sijoituskohteet, minimoimalla salkun luottotappioriski sekä vaikuttamalla aktiivisesti salkun duraatioon eli korkoriskiin.