Biodiversiteetin suojelu kehittää sijoittamista

”Valtavan myllerryksen ja kehityksen kohde.”

Niin luonnehtii WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin roolia sijoittamisessa ja taloudessa juuri nyt.

Parhaillaan muokkautuvat ne konkreettiset keinot, joilla luontokato pysäytetään ja luontoa aletaan ennallistaa. Syntyy markkinamekanismeja, indikaattoreita, lakeja, direktiivejä, mittareita ja määreitä. Asialla ovat kansainvälinen yhteisö, valtiot, tutkijat ja talouselämä.

”Miten kaikki asettuu ja näkyy esimerkiksi yrityksen kirjanpidossa ja tuloksessa, sen ympärillä käy hirveä kuhina nyt”, Erkkilä kuvailee.

 

Erkkilä kertoo, että biodiversiteetin suojelussa on käynnissä samankaltainen prosessi kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa, eikä yhtä voi ratkaista ilman toista.

Vuonna 2022 maailman valtiot sitoutuivat Montrealissa pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen taustalla on huoli maapallon säilymisestä elinkelpoisena.

Erkkilän mukaan luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen suurimpia syitä ovat maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Luontokatoa aiheuttavat myös ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.

Talouden näkökulmasta on kyse riskien ja ennakoimattomuuden lisääntymisestä ja talouden kehityksen hidastumisesta.

Erkkilä selostaa, että muun inhimillisen elämän tapaan taloudellinen toiminta on riippuvaista ekosysteemipalveluista. Ne esimerkiksi mahdollistavat ruoantuotannon, puhtaan veden saatavuuden sekä antavat suojaa tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä vastaan. Kun luonto köyhtyy, sääilmiöt, ilmastonmuutos ja vieraslajit vaikuttavat rajummin kuin monimuotoisemmassa luonnossa.

Erkkilä arvioi, että kehitys on nopeampaa kuin ilmastonmuutostoimien viemisessä käytäntöön.

”Muutaman vuoden kuluttua ollaan jo aivan eri kantimissa. Pystymme hyödyntämään hiilimarkkinoiden kehityksestä saatuja oppeja. Siellä oli aika paljon sudenkuoppia, jotka nyt voimme kiertää”, Erkkilä sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä vihreä siirtymä on jo vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi energiasektorin, rakentamisen, teollisuuden ja liikenteen teknologioihin, yrityksiin ja sijoituksiin.

”Biodiversiteetin turvaamiseen tähtäävästä kestävyyssiirtymästä tulee vielä perinpohjaisempi muutos lähes kaikille toimialoille”, Erkkilä ennakoi.

”Kun luontoa ennallistetaan, se saa takaisin puskurointikykynsä. Rikas, vaihteleva luonto on kimmoisa: se ikään kuin hajauttaa riskejä”, Erkkilä kertoo.

Yksityiset varat avainasemassa

Miten tämä käynnissä oleva kuhina vaikuttaa sijoittamiseen?

”50 prosenttia maailman BKT:sta on riippuvaista luonnosta. Yhä useammat sijoittajat huomioivat sijoituspäätöksissään ilmastonmuutoksen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden”, Mandatumin Head of Responsible Investments Sari Rajakangas tiivistää.

Rajakankaan mukaan olennaista on ymmärtää, millaisia vaikutuksia sijoituskohteilla on luonnon monimuotoisuuteen, sekä millaisia riippuvuuksia sijoituskohteilla on luonnosta. Riippuvuuksilla voi olla merkittävä taloudellinen vaikutus silloin, jos toimitusketjuihin tulee häiriöitä biodiversiteetin heikentymisen aiheuttamien ilmiöiden vuoksi. Tällöin yritysten riippuvuus ekosysteemipalveluista tulee erityisen näkyväksi.

 

Montrealin vuoden 2022 biodiversiteettisopimus, YK:ssa vuonna 2023 solmittu sopimus valtamerten suojelusta  ja EU:n biodiversiteettistrategia sekä EU:n yritysvastuudirektiivi luovat muiden kansainvälisten sopimusten ja sääntelyn kanssa raamit biodiversiteettityölle. Myös kansallisella tasolla viilataan sääntelyä.

Rajakankaan mukaan sääntelyä tulee koko ajan lisää, joten sen ennakointi pienentää sääntelyriskiä. Edelläkävijyys myös sujuvoittaa uudenlaisiin käytäntöihin siirtymistä. Hyvin tehty pohjatyö tukee liiketoiminnan mahdollisuuksien havaitsemisessa ja myös mainehaitan riski pienenee.

Kaikki tämä vaikuttaa yritysten toimintaan ja sijoituspäätöksiin. Liiketoimintamalleja täytyy virittää uusiksi ja toimialoja voi hävitä. Kokonaan uusia syntyy. Nopean muutoksen tarve on jo kasvattanut dynaamiset markkinat keksinnöille ja uusille teknologioille. World Economic Forumin arvion mukaan murroksessa syntyy kymmenen biljoonan dollarin arvosta mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja vajaat 400 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Uusien mahdollisuuksien avautuminen liiketoiminnalle ja sitä myötä sijoittamiselle on hyväksi, sillä muutokseen tarvitaan rahaa. Biodiversiteettirahoitus tarkoittaa luonnon suojeluun ja ennallistamiseen ohjattuja julkisia ja yksityisiä rahavirtoja. Yksityiset varat ovat avainasemassa samaan tapaan kuin ilmastomuutoksen hillitsemisessäkin.

Sijoittajille kehittyy uusia työkaluja

Sijoittajien tehtävä on arvioida varoja hoitaessaan, kuinka uskottavia yritysten satsaukset tulevaan ovat. Luotettavan ja yhteismitallisen datan puute vaikeuttaa tosin toistaiseksi arviointia ja sitä myötä sijoituspäätösten perustelua.

Rajakangas sanoo, että biodiversiteetissä vaikutusten arviointi on paljon paikallisempaa ja kompleksisempaa kuin ilmastonmuutoksessa. Se voi tuoda haasteita sijoittajalle: on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, jotka vaikuttavat biodiversiteettiin tietyllä alueella.

”Toisaalta oli se vaikeaa ilmastonmuutoksen kannaltakin alussa. Ja jos miettii vaikka taloudellisia tunnuslukuja, onhan niissäkin mennyt aikansa ennen kuin standardit ovat muodostuneet. Koko ajan tulee uusia työkaluja ja raportointi kehittyy.”

Yksi matalan kynnyksen työkalu yrityksille on WWF:n Biodiversity Risk Filter. Se auttaa yrityksiä alkuun biodiversiteettityössä eli tunnistamaan ja priorisoimaan luontovaikutuksiin liittyviä riskejään.

WWF myös julkaisi joulukuussa 2024 Nature Transition Plans -raportin, joka avittaa yrityksiä siirtymässä.

Rajakangas kertoo, että finanssialan yrityksissä tehdään nyt biodiversiteettisuunnitelmia. Sitä kautta luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ui yritysten strategioihin ja siirtymäsuunnitelmiin, joissa yritys muokkaa toimintansa maapallon resurssien mukaiseksi. Jättimäisessä tehtävässä priorisointi on tärkeää.

Rajakankaan mukaan sijoittajan kannattaa keskittyä ensin analysoimaan salkussaan niitä sektoreita, joilla on eniten biodiversiteettiin liittyviä riippuvuuksia ja vaikutuksia.

Kiinnostava esimerkki biodiversiteetin riskeistä ja mahdollisuuksista ovat kiinteistösijoitukset. Nykyään yksi tapa arvioida biodiversiteettiä kiinteistöjen hankintahetkellä on nettohyödyn näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että sijoituskohteissa pyritään varmistamaan, että biodiversiteetin nettohyöty on positiivinen, eli että kehitystoimenpiteiden seurauksena ympäristön biodiversiteetti paranee.

”Olemme nähneet ulkoisille managereille vuosittain toteuttamissamme ESG-kyselyissä, että tämä yleistyy eurooppalaisissa kiinteistösijoituksissa, joissa kehityshankkeilla tavoitellaan biodiversiteetin parantumista esimerkiksi vähintään 10 prosenttia alkuperäiseen tilanteeseen nähden”, Rajakangas kertoo.