Björn Wahlroos: ”Tarvitsisi tehdä jotain”

Kun maan talous kasvaa, sen asukkaat vaurastuvat. Lausahdus oikoo hieman mutkia suoriksi, mutta yleensä vahva talouskasvu on merkki paremmista ajoista, jolloin esimerkiksi työttömyys on matalaa ja yleinen elintaso on korkeammalla. Ja siksi sitä myös tavoitellaan. Suomen kohdalla talouden kasvun sijaan pitäisi ehkä kuitenkin puhua talouden kasvamattomuudesta: Suomen talous ei ole juuri kasvanut lähes 20 vuoteen, mitä Björn Wahlroos kutsuu jo jonkinlaiseksi maailmanennätykseksi.

Wahlroos on jo vuosikausia kertonut olevansa huolissaan Suomen talouskasvun vähyydestä ja siksi häntä ilahduttaakin, että ongelmaan on nyt vihdoin herätty.

”Viime päivinä olen ihastellut, kun viidentoista vuoden hiljaisuuden jälkeen Suomi on herännyt ja tajunnut, että meillä on tässä maassa kasvuongelma. Kun itse olen kuulunut siihen varsin pieneen ryhmään, joka toistakymmentä vuotta on muistuttanut siitä, että suomalainen talouskasvu ei ole ollut päätä huimaava, minua liikuttaa se tosiasia, että nyt yhtäkkiä tämän todella pitkän kauden jälkeen on herätty.”

Yhdeksi toivonpilkahdukseksi, tai ainakin oikeaan suuntaan olevaksi ajatukseksi, Wahlroos nostaa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK:n) esityksen, jossa ehdotetaan muun muassa yhteisöveron laskua ja perintöveron poistoa. Asiantuntijat ovat julkisesti suhtautuneet ehdotukseen negatiivisesti, osin jopa tyrmäävästi, mitä Wahlroos hämmästelee. 

Ekonomistien näkökulmasta esimerkiksi perintövero on siinä mielessä hyvä vero, että se ei vaikuta työvoiman tarjontaan tai pääoman tuottavuuteen. Wahlroosin mukaan asiantuntijat ovat kuitenkin unohtaneet yhden erittäin oleellisen seikan.

”Nämä ’asiantuntijat’ ovat väärässä, ja he ovat väärässä ennen kaikkea siksi, että se taloudellinen malli, jonka puitteissa he argumentoivat, ei sisällä ulkomaailmaa. Niissä kasvumalleissa, jotka heillä on mielessään, ei ole sen enempää työvoiman kuin pääoman siirtymistä maan rajojen ulkopuolelle.”

Viidentoista vuoden hiljaisuuden jälkeen Suomi on herännyt ja tajunnut, että meillä on tässä maassa kasvuongelma. 

Unohdus on Wahlroosin mukaan olennainen, sillä hän uskoo, että osaavien työntekijöiden ja pääomien poistumisen Suomesta on talouskasvun puutteen ehkä tärkein yksittäinen aiheuttaja. Ja että nimenomaan verotus ajaa ihmisiä ja pääomia pois Suomesta.

”Monet fiksuimmista yliopistosta valmistuneista ihmisistä lähtevät hakemaan uriaan muualta ja monet kaikkein varakkaimmista ihmisistä, joilla on kaikkein eniten pääomia, lähtevät – se ei ole hyvä yhdistelmä. Tästä syystä olen yrittänyt sanoa, että uskokaa nyt: perintö- ja lahjaveron poisto on itse asiassa ihan merkittävä järkevä talouspoliittinen toimenpide.”

Hän kehottaa katsomaan naapuriamme Ruotsia, jossa perintövero poistettiin jo vuonna 2004 hyvin tuloksin. Myös Norja päätyi poistamaan perintöveron vuonna 2014.

Oltaisiinko Suomessa valmiita poistamaan perintövero kokonaan, sitä Wahlroos toivoo, mutta epäilee, riittääkö rohkeus. Mutta jotain pitäisi tehdä. Ja jotta tätä jotain saataisiin tehtyä, pitkän talouden lähes tyhjäkäynnin jälkeen pienet viilaukset eivät enää riitä.

”Tunnen huolta siitä, että Suomessa ei ymmärretä, että on olemassa konsensuaalisuuttakin tärkeämpiä tavoitteita politiikassa. Käytännöllisemmän sanottuna: joskus tarvitsisi tehdä jotain. Meidän on siirryttävä pienten askelten politiikasta todella merkittävien askelten politiikkaan.”

Mitä sijoittajien pitäisi ajatella nyt Yhdysvalloista, koroista, kryptoista ja tekoälystä? Entä löytyykö Trumpista vihdoin ratkaisu Ukrainalle?

Suomen talouskasvu pitää saada käyntiin, se ei jää Wahlroosin puheista epäselviksi. Mitä Wahlroos sitten ajattelee muista tämän hetken sijoittajille kiinnostavimmista puheenaiheista?

Aloitetaan Yhdysvalloista. Donald Trumpin kausi Yhdysvaltain presidenttinä tuskin pian muuttuu hiljaisemmaksi. Muutoksen tuulet puhaltavat välillä kovaakin, mutta epävarmuudesta huolimatta Wahlroos näkee Yhdysvaltojen markkinan erittäin relevanttina sijoittajille myös vuonna 2025.

”Yhdysvalloilla on erittäin vahva taloudellinen asema, jossa kansantuote kasvaa tommoista kahta-kolmea prosenttia vuodessa, kun Euroopan kansantuote kasvaa jotain nollalla alkavaa – se asetelma on häkellyttävä.”

Nollakorkoja kaipaileville Wahlroosin uutiset ovat huonoja vaikkakin samoja, joita hän on toistanut jo pitkään: paluuta nollakorkojen maailmaan ei ole tulossa. Sen sijaan Wahlroos piirtää paluuta aikaan, jossa keskuspankit tuottavat noin kahden prosentin inflaation rahapolitiikalla. Yhden prosentin reaalisen talouskasvun kanssa talousteoria määrittäisi tällöin järkeväksi korkotasoksi noin kolme prosenttia. Wahlroos huomauttaa esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan olevan tällä hetkellä noin kaksi ja puoli prosenttia.

Sen sijaan kryptovaluutoissa Wahlroos on kääntänyt kelkkansa ja kutsuu aiempaa negatiivista suhtautumistaan ’suureksi epäonnistumiseksi’. Silti sitä, miksi kryptot ovat niin arvokkaita, hän ei edelleenkään ymmärrä. Puolestaan tekoälyn eli AI:n Wahlroos ennustaa olevan tulevaisuudessa ’hirveän tärkeä’, mutta hän ei usko siitä tulevan vallankumouksellista. 

”Me emme tule heräämään joku aamu siihen, että nyt AI otti vallan. AI kasvaa ja siitä tulee merkityksellisempi, mutta mitään tällaista yönylistä ihmeellisyyttä, jota sijoitusmarkkinoilla aina pelätään, ei tule tapahtumaan.”

(Trumpin) täytyy tuottaa tulos, jota pidetään voittona myös Euroopassa.

Mullistuksia puolestaan voi tänä vuonna löytyä Ukrainan sodan puolelta. Wahlroos ennusti jo pari vuotta sitten, että Ukrainan sota tulee jatkumaan pitkään ja että se tulee kuluttamaan osallistuvien valtioiden resurssit loppuun. Näin on pitkälti käynytkin. Omiin neuvottelutaitoihinsa uskova Trump lupasi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, mutta sekin päivä tuli ja meni. Silti Wahlroos uskoo Trumpin voivan olla ratkaisevassa osassa ratkaisun löytymisessä, ja että ratkaisun löytyminen olisi jo ovella.

”Ukraina on muodostumassa Trumpille neuvottelu-caseksi, josta hänen pitää päästä ulos jonkinlaisena voittajana. Se tarkoittaa, että hän ei voi mennä neuvotteluun myymään Euroopan tai puhumattakaan Ukrainan intressejä, kuten on pelätty. Hänen täytyy tuottaa tulos, jota pidetään voittona myös Euroopassa. Ainakin näin minä voimaperäisesti toivon. ”

Hieman toivoa, jonkin verran huolia. Vain aika näyttää, mihin suuntaan tämä vuosi lopulta kallistuu.

Björn Wahlroos oli puhumassa Mandatumin varainhoidon tapahtumassa 6.2.2025.