Eurooppalaisten seniorilainojen loiston vuodet

Korkojen nousu, yleinen epävarmuus ja heilunta ovat leimanneet sijoitusmarkkinoita viime vuosina. Eurooppalaisiin seniorilainoihin sijoittaneen on kuitenkin ollut helppo hymyillä, kun takana on omaisuusluokan historian parhaat vuodet sitten finanssikriisin. Viime vuonna seniorilainat tuottivat tasaisesti bruttona yhdeksän prosenttia* ja vuodelta 2023 tuottoa kertyi jopa 14 prosenttia*. Vuosi 2022 oli kokonaisuudessaan sijoitusmarkkinoilla vaikeampi ja tuotot olivat laajalti negatiiviset läpi omaisuuslajien, mutta lainat pärjäsivät niissäkin olosuhteissa suhteellisesti varsin hyvin (-4,6 prosenttia*). 

Seniorilainat ovat osa eurooppalaista likvidiä high yield -korkomarkkinaa joukkovelkakirjalainojen (”bondien”) ohella ja niitä käytetään pääasiassa pääomasijoitusrahastojen tekemien yrityskauppojen rahoittamiseen. Lainoja kuvaava ELLI-indeksi (European Leveraged Loan Index) ylitti viime vuonna 300 miljardin euron rajapyykin, kun vertailuna eurooppalainen high yield -bondimarkkina on hieman alle 400 miljardia. Lainamarkkina on täten merkittävä osa eurooppalaista korkosijoitusuniversumia, ja sijoittaja voi päästä lainojen kautta mukaan uusiin mielenkiintoisiin keskisuuriin ja suuriin yhtiöihin velkasijoittajana ja kerryttää näistä tasaista kuponkituottoa.

”Korkotason nousu 2022 alkaen satoi suoraan lainasijoittajan laariin vaihtuvakorkoisuuden ansiosta. Vuosien 2022 ja 2023 markkinaliikkeet mahdollistivat myös erinomaiset tuottotasot korkeampien riskilisien kautta niin uusissa liikkeeseenlaskuissa kuin myös jälkimarkkinoilla. Eteenpäin katsovat tuottotasot olivat poikkeuksellisen houkuttelevia ja nyt näistä ollaan päästy nauttimaan, jopa vähän paremmin kuin odotimme”, kuvaa Mandatumin lainasijoituksiin erikoistunut Senior Portfolio Manager Kimmo Salokoski.

Lue lisää seniorilainoista MAMin whitepaperista. 

Miltä tuottopotentiaali näyttää tästä eteenpäin?

Sittemmin ohjauskorot ovat laskeneet lähemmäs keskuspankkien tavoittelemaa neutraalitasoa (markkinan odotukset noin kahdessa prosentissa) ja riskipreemiot ovat normalisoituneet, joskin ne ovat nyt maalis-huhtikuussa lähteneet jälleen nousuun geopoliittisten riskien myötä. 

Epävarmuus etenkin talouden suhdanteesta ja geopolitiikasta johtuen on vahvasti esillä ja heiluntaa on odotettavissa jatkossakin. Keskeiset ajurit korkosijoittajalle ovat kuitenkin edelleen kunnossa. Lainat maksavat edelleen historiallista keskiarvoa parempaa noin kuuden-seitsemän prosentin juoksevaa kuponkituottoa eli lainasta sijoittajalle maksettavaa korkoa. 

Kuponkituoton lisäksi on hyvä huomioida, että velkasijoittaja on yrityksen pääomarakenteessa etusijalla ennen omaa pääomaa, ja lisäksi sijoittajalle lisäturvaa tuo lainojen vakuudellisuus. Kohdeyhtiöiden kunto on yleisesti ottaen ollut edelleen hyvä epävarmoista ajoista ja kohonneista korkokustannuksista huolimatta, ja kohdeyhtiöiden omistajat (pääosin pääomasijoitusrahastot) ovat vahvoja ja ammattimaisia toimijoita. Lähinnä yrityskauppa-aktiviteetti on odottanut piristymistään, josta oli jo nähtävissä orastavia vilkastumisen merkkejä, mutta epävarmuus on luonnollisesti nyt palannut näihin odotuksiin. 

”Uskomme, että tuottotasot tulevat normalisoitumaan viime vuosien poikkeuksellisista luvuista, kun korkotaso ja riskipreemiot ovat tiukentuneet. Mutta kuluvan vuoden juoksevan korkotuoton odotetaan päätyvän edelleen noin kuuden prosentin tuntumaan, mikä on varsin hyvä kompensaatio laajasti hajautetusta lainasalkusta. Toki tämäkin vuosi on alkanut epävarmoissa merkeissä, ja vuodenvaihteessa arvioimamme riskit ovat edelleen valideja.”

Hintaheilahtelu on siis mahdollista tai todennäköistäkin, mutta sellainen luo velkasijoittajalle taas erinomaisia ostonpaikkoja ja parempia tuotto-odotuksia kuten aiemminkin. 

Mitkä tekijät vaikuttavat seniorilainojen tuottoihin?

Seniorilainojen kuponkituottoa ohjaavat viitekorot, kuten euribor, ja sen päälle maksettava riskilisä (eli marginaali). Tätä tuottoa vastaan sijoittaja arvioi yhtiön luottokelpoisuutta ja riskiä koron ja pääoman takaisinmaksusta. Lainojen tuottoihin vaikuttavat suoraan alla olevien yhtiöiden performanssin ohella korkotason kehitys. On kuitenkin hyvä huomata, että tämä toimii toisin kuin kiinteäkorkoisissa joukkovelkakirjalainoissa, koska lainoissa ei ole vastaavaa korkoriskiä tai duraatiota vaihtuvakorkoisuudesta johtuen. Eli korkotason nousu ei näy jälkimarkkinahintojen laskuna vaan kuponkituoton paranemisena ja päinvastoin. 

Lisäksi tuottoon vaikuttaa riskin hinta, eli millä riskipreemiolla tai tuottovaatimuksella sijoittajat ovat kulloinkin valmiita lainaamaan markkinatilanne huomioiden. Näiden preemioiden vaikutus näkyy taas samoin kuten muissakin sijoituksissa, eli niiden nousu vaikuttaa negatiivisesti hintoihin. Esimerkiksi nyt maalis-huhtikuussa lainojen indeksitason hintamuutokset ovat olleet toistaiseksi pahimmillaan -2-3 prosenttia samalla kun laajemmassa markkinassa ollaan nähty varsin suuriakin liikkeitä. Kokonaistuoton kannalta tätä negatiivista hintaliikettä kompensoi osin edellä mainittu juokseva korkotuotto.

Toisin kuin joukkovelkakirjalainat, seniorilainat eivät ole julkisia, mutta vastaavasti likvidejä instrumentteja, joiden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan jatkuvasti. Markkina koostuu pääasiassa pitkän tähtäimen isoista instituutiosijoittajista ja omaisuuslajin luonne huomioiden, lainoissa on ollut historiallisesti vähemmän heiluntaa ja herkkyyttä markkinaliikkeisiin kuin monessa muussa likvidissä omaisuuslajissa.

Näin ollen lainoilla voidaankin tuoda hajautushyötyä sijoitussalkkuun osana laajempaa korkoallokaatiota. 

”Epävarmoina aikoina hajauttamisen ja erityisesti toisistaan vähemmän riippuvaisten omaisuusluokkien merkitys salkussa korostuu. Sijoittajan kannattaa ainakin harkita, sopisivatko seniorilainat osaksi laajempaa salkkua ja korkoallokaatiota”, Salokoski päättää.

Lue lisää englanniksi whitepapereista: 2024 marked another strong year for European leveraged loans, with above-average coupon carry expected to continue in 2025