Teknologiamuutos vaatii henkilöstöltä datalukutaitoa

Kauppatieteiden maisteri Anni Ronkaisella on vahva näkemys siitä, kuinka teknologiaa valjastetaan palvelemaan yrityksen ydinbisnestä. Data ja datalukutaito tekevät organisaatoista avoimempia.

Ronkainen on tehnyt pitkän työuran muutosjohtamiseen ja teknologiajohtamiseen liittyvissä tehtävissä, muun muassa Keskon digijohtajana, Googlen maajohtajana ja aikanaan toimineessa Satama Interactivessa johtotehtävissä. Nykyään Ronkainen keskittyy hallitustyöhön. Hän istuu Aallon Groupin, Fennian, Kontiotuotteen, Loihteen, Lassila&Tikanojan, Posti Groupin, Sitowisen ja Telesten hallituksissa. Hän toimii myös mentorina urallaan eteneville nuorille naisille.

Minkä teknologiainnovaationeuvon antaisit yritysjohtajille?

Amaran laki on hyvä pitää mielessä. Teknologian vaikutus yliarvioidaan lyhyellä mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Moni yhtiö on nyt isossa muutoksessa. Muutokset liittyvät erityisesti datan ja tekoälyn valjastamiseen liiketoiminnan hyödyksi.

Teknologian vaikutus yliarvioidaan lyhyellä mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.

Täytyy ymmärtää muuton ja transformaation välinen ero. Käytän talon rakentamiseen liittyvää vertausta. Jos tehdään muuttoprojekti, talo on uusi, mutta huoneet ja huonekalut ovat samat kuin vanhassa talossa. Transformaatioprojektissa suunnitellaan uusi huonejärjestys ja kalustetaan talo asukkaiden tarpeita vastaavalla tavalla.

Anna jokin esimerkki uraltasi.

Useimmilla kaupan alan yrityksillä on kanta-asiakasohjelma. Dataa on kerätty vuosikymmeniä, mutta teknologia ei ole aina mahdollistanut datan valjastamista liiketoiminnan hyväksi. Työskennellessäni Keskolla keskityimme hyödyntämään kanta-asiakasohjelman keräämää dataa.

Ihminen asioi päivittäistavarakaupassa noin sata kertaa vuodessa. Miten ostokäyttäytyminen vaihtelee asuinalueittain? Miten ostotottumukset ovat muuttuneet ajan myötä? 

Teimme kanta-asiakastiedon läpinäkyväksi kaikille sidosryhmille. Asiakkaat pystyvät nykyään seuraamaan esimerkiksi omien päivittäistavaraostoksien hiilijalanjälkeä, ja kauppiaat tietävät, millaiset tuotteet oman kaupan alueella menevät kaupaksi.

Miten organisaatio saadaan mukaan muutokseen?

On panostettava datalukutaitoon. Jos henkilöstö ei osaa hyödyntää dataa ja tulkita siitä omien työtehtäviensä kannalta merkityksellisiä asioita, muutos ei tapahdu.

Tiedolla johdetussa yrityksessä päätöksenteko perustuu dataan, ei oletuksiin tai pelkkään intuitioon.

Kun dataa osataan lukea ja hyödyntää, organisaatiosta tulee datalla johdettu. Tiedolla johdetussa yrityksessä päätöksenteko perustuu dataan, ei oletuksiin tai pelkkään intuitioon. Data ja datalukutaito tekevät organisaatoista avoimempia. Yhä useammat tietävät, mitä yrityksessä on meneillään. Avoimuuteen kestää oppia. Ajattelutavan muuttuminen ja avoimuuteen tottuminen vaativat keskinäistä luottamusta.

Mitä keinoja hallituksilla on edistää teknologiavetoisia muutoksia?

Hallituksessa pitää olla teknologiaosaamista, jotta ymmärretään, mitä teknologialla voidaan saada aikaan ja mitä ei, miten varmistetaan yrityksen tulevaisuuden kyvykkyys ja onko yrityksessä osaamista vaadittuihin toimenpiteisiin.

Joissakin hallituksissa on esimerkiksi valiokunta, joka valmistelee tähän aihepiiriin liittyvät asiat hallitukselle.

Governance-kysymyksissä hallituksen pitää varmistua siitä, että yhtiö kerää, säilyttää ja hyödyntää dataa eettisesti kestävällä tavalla ja että tietoturva ja yksityisyydensuoja ovat varmasti kunnossa. Tätä ei voi liikaa painottaa.

Kerro oma yllättävä havaintosi tekoälystä.

Käytin ChatGPT:tä viimeksi kun tein englanninkielistä osaamiseni tiivistävää esittelytekstiä erääseen tilaisuuteen. Itsensä kehuminen on yllättävän vaikeaa. Juttelin ChatGPT:n kanssa ja sain sieltä mainion pohjan. Poistin pari amerikkalaistyylistä kehusanaa ja muokkasin tekstiä hieman. Tekoäly on parhaimmillaan juuri tätä: se auttaa ohittamaan rutiinit ja keskittymään kognitiivisiin tehtäviin, joiden ratkominen motivoi.