YEL-uudistus kannustaa yrittäjää tarkastelemaan taloudellista turvaansa

Vuonna 2023 yrittäjän eläkejärjestelmä eli YEL-järjestelmä uudistui lakimuutoksen myötä. Uudistuksella pyrittiin tarkentamaan yrittäjien lakisääteisen turvan tason määrittelyä sekä varmistamaan säännölliset ja johdonmukaiset päivitykset turvatason perustana olevaan työtuloon. Lakiuudistuksen myötä yrittäjän työtulon määrittelyyn käytetään nykyään toimialan mediaanipalkkaa ja työeläkeyhtiöt tarkistavat yrittäjän työtulon kolmen vuoden välein.

Ville Niklander, johtaja Mandatumin yrittäjäsegmentissä, avaa uudistuksen vaikutuksia: ”Vuonna 2023 tehty YEL-uudistus on varmasti merkittävin muutos, mitä viime aikoina on järjestelmässä tapahtunut. Kahden vuoden takaisessa muutoksessa tavoiteltiin yhtenäisempää linjaa YEL-työtulon määrittelyyn ja laskentaperusteisiin. Aikaisemmin työtulon määritteleminen oli vapaampaa ja saattoi vaihdella huomattavasti samankaltaisissakin tilanteissa.”

YEL-työtulo perustuu liikevaihtoon ja toimialaan

Yrittäjän työpanos on ollut sekä ennen lakimuutosta että sen jälkeen lakisääteisen turvan perusta. Työtulon tulisi siis olla vastaava kuin samasta työstä ammattilaiselle maksettava palkka. Käytännössä työtulon määrittely ei kuitenkaan välttämättä ole aina yksinkertaista.

”Nykyinen YEL-tulon määritys perustuu yrityksen liikevaihtoon ja toimialan mediaanipalkkaan, mikä saattaa johtaa epärealistiseen työtuloon sellaisella yrittäjällä, jonka ansainta on huomattavasti toimialan yleistä tasoa alhaisempi”, Niklander kuvaa nykytilannetta.

”Vuoden 2023 muutos rajoittikin yrittäjän mahdollisuuksia vaikuttaa työtulonsa määritelmään aikaisempaan verrattuna, mikä voi hankaloittaa erityisesti esimerkiksi aloittavan yrittäjän tilannetta. Tästä näkökulmasta toivoisin, että YEL-järjestelmä perustuisi tulevaisuudessa vielä konkreettisemmin yrittäjän aitoon ansaintaan yrityksestään.”

Yrityksessä voi myös olla sellaisia omistusrakenteita, jotka tekevät työtulon määrittämisestä haastavampaa.

”Tällä hetkellä liikevaihtoon ja toimialaan perustuva YEL-tulon laskenta ei huomioi automaattisesti useamman osakkaan vaikutusta YEL-työtuloon. Jos yrityksessä on useampi osakas, neuvoisin olemaan yhteydessä työeläkeyhtiöön työtulon määrittämisen osalta”, Niklander vinkkaa.

Työtulo kannattaa määrittää ajoissa

Sekä työtulon alaraja että työttömyysturvaan oikeuttava työtulon alaraja ovat nousseet vuodelle 2025. Yrittäjän kannattaa huomioida nämä nostot tarkastellessaan omaa työtuloaan.

Nykyään työtulo tarkastetaan myös työeläkeyhtiöiden toimesta kolmen vuoden välein. Yrittäjän kannattaakin olla ajoissa hereillä ja määrittää työtulonsa riittävälle tasolle.

”Vuoden 2023 muutoksen myötä työeläkeyhtiöt puuttuvat liian alhaisiin työtuloihin. Tarkastelulla varmistetaan yrittäjien työtulon oikeellisuus suhteessa työpanokseen ja liiketoiminnan laajuuteen”, Niklander kertoo. Mikäli yrittäjä ei itse päivitä työtuloaan riittävälle tasolle, voi työeläkeyhtiö tehdä sen.

Liian alhaisella työtulolla voi olla vakavat seuraukset yrittäjän taloudellisen turvan näkökulmasta.

”Työttömyysturvan osalta yrittäjän kannattaa olla tarkkana. Liian alhaiseksi mitoitetulla YEL-työtulolla ei yrittäjä ole työttömyysturvan piirissä lainkaan, ja ansiosidonnaisen turvan saadakseen yrittäjän on lisäksi kuuluttava Suomen yrittäjäin työttömyyskassaan”, Niklander huomauttaa.

Joustoa oman turvan hallintaan

Siinä missä YEL-järjestelmään liittyy yrittäjän näkökulmasta paljon lakisääteisiä velvoitteita, tarjoaa se myös joustoa. Yrittäjä voi aktiivisesti huolehtia työtulonsa päivityksestä ennen eläkeyhtiön tekemää tarkistusta ja lisäksi suunnitella YEL-maksuaikataulunsa taloudellisen tilanteensa mukaan.

”YEL-maksut voi sopia työeläkeyhtiön kanssa melko vapaasti nykyisin kuitenkin siten, että puolet kalenterivuoden YEL-maksuista tulisi olla maksettuna kesällä. Tältäkin osin kannattaa olla yhteydessä omaan työeläkeyhtiöön”, Niklander kiteyttää.

YEL-järjestelmän olemassaolo voi parhaimmillaan kannustaa yrittäjää pohtimaan omaa turvaansa laajemminkin.

”Vapaaehtoinen varautuminen on aina tärkeää. Riippumatta tilanteestasi on olennaista varmistaa, että toimeentulo on riittävää mahdollisen sairastumisen tai tapaturman varalta”, Niklander huomauttaa. Vapaaehtoinen, YEL-turvaa täydentävä varautuminen voi sisältää esimerkiksi eläkesäästämistä ja vapaaehtoista henkilövakuuttamista. Lisäturvan voi rakentaa vapaasti yrittäjän tavoitteet huomioiden ja turvatasoa voi joustavasti muokata tilanteiden tai lakisääteisen turvan muuttuessa.

”En jäisi odottamaan mahdollisia tulevia muutoksia, vaan varmistaisin oman sosiaali- sekä eläketurvan riittävyyden ajoissa. Taloudellista turvaa voi tuskin koskaan laittaa kuntoon liian ajoissa ja joustoa löytyy yleensä aina tilanteiden muuttuessa”, Niklander summaa.

Lähde: Eläketurvakeskus (etk.fi)