Markkinakatsaus 22.4.2025: Tullipäätösten jälkeistä maailmaa hahmottelemassa

Yhdysvaltojen huhtikuun alussa ilmoittamien tuontitullien jälkeen markkinoilla on heilunut, ja tullipäätöksiä on ehditty osin vetää jo takaisinkin. Osakemarkkinoilla ehdittiin toipua jo tovi huhtikuun alun markkinalaskusta, mutta pääsiäisen ympärillä osakemarkkinat ovat kääntyneet uudelleen laskuun.

Dollari on viime aikoina heikentynyt nopeasti sekä suhteessa euroon että moniin muihin valuuttoihin. Euroopassa korkotaso on ollut laskussa, kun puolestaan Yhdysvalloissa se on hivuttautunut hieman ylöspäin.

Ensimmäisen kvartaalin tuloskausi on aluillaan. Tähän mennessä tuloksistaan ovat raportoineet lähinnä yhdysvaltalaispankit, joiden tulokset ovat olleet varsin hyviä. Markkinat keskittyvät todennäköisesti raportoitujen lukujen sijaan tällä kertaa vahvemmin yritysten ohjeistuksiin, näkymiin ja kommentteihin uudesta toimintaympäristöstä, sillä maaliskuun loppuun päättyvän ensimmäisen kvartaalin luvut kuvaavat tullipäätöksiä edeltävää toimintaympäristöä.

Tullit heiluttavat markkinoita yhä

Osakemarkkinoilla keskeisin huolenaihe tällä hetkellä lienee olevan talouskasvun hyytyminen kauppapoliittisen nokittelun takia. Yhdysvallat ja Kiina ovat huhtikuun aikana nostaneet toisilleen asettamia tulleja useaan otteeseen. Toisaalta Yhdysvallat on samanaikaisesti myös peruutellut useita huhtikuun alussa ilmoittamiaan tulleja. Monille maille onkin nyt annettu 90 päivän tauko uusista tulleista. Tänä aikana on tarkoitus käydä tarkempia kauppaneuvotteluita lopullisista toimista.

Lisäksi Yhdysvallat on sitten huhtikuun alun ilmoittanut myös uusista poikkeuksista asetettuihin tulleihin eri tuoteryhmien osalta. Esimerkiksi elektroniikalle ja erilaisille autojen osille ei näillä näkymin tulla asettamaan uusia korkeampia tulleja.

Ilmoitukset ovat parantaneet sentimenttiä markkinoilla. Markkinat näyttävät tulkinneen, etteivät huhtikuun alussa ilmoitetut tullit luultavasti tule olemaan lopullisia. Yritykset ovat kuitenkin muuttuneen kauppapolitiikan seurauksena huomattavasti aiempaa varovaisempia investoinneissaan, sillä kukaan ei vielä tiedä, millaisia lopulliset tullit ja niiden vaikutukset tulevat olemaan. Jos investointeja tullaan viivyttämään merkittävästi, tulee myös talouskasvu hidastumaan sen seurauksena.

Keskuspankin itsenäisyys koetuksella

Yhtenä keskeisenä tekijänä dollarin heikentymisen taustalla pidetään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kasvavaa kritiikkiä maan keskuspankki Fedin pääjohtaja Jerome Powellia kohtaan. Trump on toistuvasti kritisoinut Powellia kovasanaisesti siitä, ettei keskuspankki ole laskenut ohjauskorkoaan. Tämä puolestaan on heikentänyt dollaria.

Keskuspankki on itsenäinen toimija, johon esimerkiksi presidentin ei pitäisi vaikuttaa. Tästä huolimatta Trump on kuitenkin toistuvasti pyrkinyt vaikuttamaan sen toimintaan. Trump tavoittelee korkojen laskua, sillä matalampien korkojen pitäisi tukea Yhdysvaltojen taloutta sekä heikentää dollaria. Heikompi dollari puolestaan hyödyttäisi yhdysvaltalaisia yhtiöitä viennissä ja antaisi etua muihin maihin verrattuna.

Powell on kuitenkin pitänyt kiinni keskuspankin itsenäisyydestä ja säilyttänyt ohjauskoron ennallaan. Nyt ilmoitetut uudet tullit saattavat lisätä inflaatiopainetta, mikä puolestaan vaikeuttaa keskuspankin päätehtävää – hintavakaudesta huolehtimista. Jos inflaatiopaine kasvaa, myös keskuspankin mahdollisuudet laskea ohjauskorkoaan vähenevät. Markkinat kuitenkin hinnoittelevat yhä Fedin osalta kuluvalle vuodelle noin neljää koronlaskua, sillä markkinoilla odotetaan Yhdysvaltojen talouskasvun heikkenevän.

Tällä hetkellä Trumpin hallinto tiettävästi selvittääkin mahdollisuuksia erottaa pääjohtaja Powell virastaan kesken kauden. Hänen kautensa jatkuu toukokuuhun 2026 saakka, jonka jälkeen Trump saa viimeistään mahdollisuuden nimittää tehtävään haluamansa henkilön, joka oletettavasti tulee ajamaan nykyhetkeä vahvemmin Trumpille mielestä rahapolitiikkaa – alempaa ohjauskorkoa ja heikompaa dollaria.

Viikon markkinaindikaattorit