Biodiversiteetti: luonnon monimuotoisuus ja erilaisuus. Ilmenee kolmella eri tasolla: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. Montrealissa joulukuussa 2022 järjestetyssä COP15-kokouksessa sovittiin uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luontokato ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää

CDP (Carbon Disclosure Project): itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on auttaa sijoittajia, yrityksiä, kaupunkeja, valtioita ja alueita mittaamaan ja raportoimaan ympäristövaikutuksiaan. CDP muun muassa pisteyttää eri toimijoiden antamat raportit ja määrittää niiden perusteella tason, jolle ne yltävät suhteessa muihin toimijoihin.

Climate Action 100+: sijoittajien hanke, jolla pyritään vaikuttamaan saastuttavimpiin yrityksiin edellyttämällä niiltä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Osallistumalla Climate Action 100+ -hankkeeseen sijoittaja sitoutuu vaikutustyöhön ainakin yhden yrityksen kanssa 166:sta fokusyrityksestä, joilla on merkittävä vaikutus vihreässä siirtymässä.

CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive): Ehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta koskevaksi EU-direktiiviksi. Direktiivin tavoitteena on edistää kestävää ja vastuullista yrityskäyttäytymistä ja sitoa ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmat yritysten toimintaan ja hallintoon. Direktiivi asettaisi yrityksille selonotto- ja ohjausvelvoitteita koskien haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat yritysten tai niiden tytäryhtiöiden omasta tai niiden arvoketjujen toiminnasta.

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive): Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2022 hyväksymä yritysvastuudirektiivi, joka velvoittaa yhteensä noin 50 000 eurooppalaisen yhtiön raportoimaan vastuullisuustoimistaan alkaen vuoden 2024 tilikaudesta. CSRD on osa EU-taksonomiaa. Ks. myös ESRS.

Diversiteetti: monimuotoisuus, moninaisuus, erilaisten ihmisten muodostama kokonaisuus. Ks. myös inkluusio.

ESG: sanoista Environment, Social ja Governance johdettu lyhenne, joka kuvaa yritysvastuun ja kestävän rahoituksen kolmea eri osa-aluetta: ympäristövastuuta, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa.

ESRS (European Sustainability Reporting Standards): yritysten raportoinnin vastuullisuusstandardit, jotka täydentävät vuoden 2024 tilikaudesta alkaen EU:n alueella toimivia yrityksiä sitovaa CSRD-direktiiviä. Uudet ESRS-standardit koskevat noin 50 000 eurooppalaisyritystä. Ks. myös CSRD.

EU-taksonomia: EU-tason asetukseen perustuva kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, jota yritykset voivat hyödyntää kestävyysraportoinnissaan. Taksonomian avulla voidaan määritellä, kuinka suuri osa yrityksen liikevaihdosta tai toiminnasta tukee EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Taksonomian tarkoituksena on lisäksi kasvattaa sijoituskohteiden läpinäkyvyyttä ja ohjata rahoitusta kestävään liiketoimintaan.

Finsif (Finland’s Sustainable Investment Forum): vuonna 2010 perustettu suomalainen vastuullisen sijoittamisen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää vastuullisuusnäkökulmien integrointia sijoitustoimintaan ja nostaa suomalaiset sijoittajat vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöiksi. Finsifiin kuuluu nykyisin lähes 90 jäsenjärjestöä ja -yritystä.

Global Compact: UN Global Compact on YK:n vuonna 2000 käynnistämä yritysvastuualoite. Global Compact nojaa kymmeneen Global Compact -periaatteeseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Global Compactin kymmenen periaatetta liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption vastaisuuteen.

GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark): kansainvälisesti käytetty kiinteistösijoitusyhtiöiden ja -rahastojen vastuullisuuden raportointikehikko, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja standardisoida kiinteistöjen ja muiden vaihtoehtoisten omaisuuslajien vastuullisuusraportointia. GRESB-arvioinnissa tarkastellaan kiinteistöjen vastuullisuutta kahdeksalla eri osa-alueella ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmasta.

GRI (Global Reporting Initiative): YK:n ympäristöjärjestö UNEP:n yhteistyösäätiö, jonka tavoitteena on luoda laajasti hyväksytty ja käytetty toimintamalli yhteiskunta- ja yritysvastuun mittaamiseen ja raportointiin. GRI Standards -raportointimalli on tarkoitettu minkä tahansa organisaation käytettäväksi ja sisältää kolme universaalia standardia sekä sektori- ja aihekohtaisia standardeja, joiden avulla yhteiskuntavastuuta mitataan.

Hiilijalanjälki: tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma, eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja kyseisen tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälkeä voidaan mitata monella eri tavalla suorien tai epäsuorien päästöjen mukaan ja termiä käytetään usein kattoterminä erilaisille mittaustavoille.

Hiili-intensiteetti: yhtiön kasvihuonepäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2/€).

Inkluusio: myös inklusiivisuus, osallisuus. Inkluusio tarkoittaa sitä, kuinka hyvin eri ihmisryhmien työpanosta, läsnäoloa ja näkökulmia arvostetaan ja integroidaan ympäristöön.

Kaksoisolennaisuus: yritysvastuussa keskeinen periaate on olennaisuus. Kaksoisolennaisuudessa asiaa arvioidaan kahdesta näkökulmasta: 1) yrityksen toiminnan olennaiset vaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin sekä 2) olennaiset kestävään kehitykseen liittyvät mahdollisuudet ja olennaiset kestävyysriskit, joille yrityksen liiketoiminta altistuu ja joilla voi olla vaikutusta menestymismahdollisuuksiin ja arvonmuodostukseen tulevaisuudessa.

Kestävyystekijä: sijoituksissa ympäristöön, yhteiskuntaan ja työntekijöihin liittyviä asioita, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät asiat.

Kestävyysriski: ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvä tapahtuma/olosuhde, joka voi toteutuessaan aiheuttaa negatiivisen olennaisen vaikutuksen sijoituksen arvoon (ESG-riski).

Montréal Carbon Pledge: YK:n vastuullisen sijoittamisen organisaatio PRI:n vuonna 2014 liikkeelle panema aloite, jonka tarkoitus on kannustaa varainhoitoon keskittyviä yrityksiä monitoroimaan ja julkaisemaan sijoitussalkkujensa hiilijalanjälkiä. Mandatum on sitoutunut aloitteeseen vuonna 2016 ja julkaisee sijoitustensa hiilijalanjäljen vuosittain.

Nettovaikutus: kaikkien vaikutusten summa. Jos esimerkiksi yrityksellä on jonkin verran päästöjä, mutta sen positiiviset vaikutukset ympäristöön ovat päästöjä suurempia, sen nettovaikutus on positiivinen. Mandatum hyödyntää The Upright Projectin kehittämää nettovaikutusmallia sijoitustensa vaikutusten analysointiin.

PAI-indikaattorit (Principal Adverse Impact): ns. pääasialliset haitalliset kestävyysvaikutukset ovat kestävän rahoituksen sääntelykehikossa määriteltyjä indikaattoreita, jotka kuvaavat yrityksen liiketoiminnan kestävyyteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia ja riskejä.

Pariisin ilmastosopimus: 12.12.2015 allekirjoitettu YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukseen (UNFCCC) kuuluva kansainvälinen sopimus, jonka tavoite on hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa rajoittamalla ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteen nousuun verrattuna esiteolliseen aikaan. Sopimuksen on allekirjoittanut 195 YK:n jäsenvaltiota.

PDC (Portfolio Decarbonization Coalition): YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen (UNFCCC) alainen, monen sidosryhmän aloite, jonka tavoite on laskea sijoituskohteiden hiilijalanjälkeä mobilisoimalla ja sitouttamalla mahdollisimman monet institutionaaliset sijoittajat vähentämään sijoitussalkkujensa hiilijalanjälkeä. Mandatum kuuluu PDC-sijoittajaverkostoon.

SDG (Sustainable Development Goal): YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan kuuluu 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

SASB (Sustainability Accounting Standards Board): yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon, vuonna 2011 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on edistää vastuullisten toimialakohtaisten laskentastandardien luomista julkisille yhtiöille. SASB:n kehittämät laskentastandardit ovat saatavilla 77 toimialalle.

SBTi (Science Based Targets initiative): CDP:n, YK:n Global Compactin, World Resources Instituten ja WWF:n yhteishanke, jonka tavoitteena on sitouttaa yrityksiä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja tarjota yrityksille ja taloustoimijoille tieteeseen perustuvaa tietoa siitä, kuinka paljon niiden on vähennettävä päästöjään, jotta ilmaston lämpenemisen torjunnassa päästäisiin 1,5 asteen tavoitteeseen.  

SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation): EU-tason asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla.  Asetus määrittelee, mitä kestävyyteen liittyviä tietoja sijoitustuotteista on asiakkaille annettava. SFDR:ssä sijoitustuotteet luokitellaan kolmeen eri kategoriaan, joilla on eritasoiset tiedonanto- ja raportointivelvoitteet. Artiklan 8 mukaisilla tuotteilla viitataan sijoitustuotteisiin, jotka edistävät joko ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia osana sijoitustoimintaansa. Artiklan 9 mukaiset tuotteet tekevät kestäviä sijoituksia ja niillä on kestävä sijoitustavoite. Muut sijoitustuotteet katsotaan artiklan 6 mukaisiksi ja vaikka tuotteilla ei ole erityisiä kestävyysominaisuuksia, niidenkin osalta tulee antaa tietoa muun muassa olennaisista kestävyysriskeistä.

TCFD (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures): vuonna 2015 perustettu kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin keskittynyt raportointikehikko. Sen tehtävä on tuottaa sijoittajille tietoa yhtiöiden ilmastotoimista ja lisätä läpinäkyvyyttä niiden hallinnoinnissa. Perustajina olivat G20-valtiot ja FSB (Financial Stability Board, G20:n kansainvälisen finanssijärjestelmän säätelyelin).

TNFD (Taskforce on Nature-Related Financial Disclosures): vuonna 2020 aloitettu hanke, jonka tavoitteena on luoda yrityksille luontoon liittyvä riskienhallinta- ja raportointikehikko. Kehikon tarkoitus on auttaa yrityksiä muuttamaan toimintaansa vähemmän ympäristöä kuormittavaksi kasvattamalla ymmärrystä yritystoiminnan ja luonnon välisestä riippuvuussuhteesta. Työryhmä koostuu 40 jäsenestä, joista valtaosa toimii yritysten ja rahoitusalan instituutioiden johtoportailla.

UN PRI (Principles of Responsible Investment): YK:n vastuullisen sijoittamisen organisaatio, joka tukee rahoitusalan yrityksiä ja organisaatioita ottamaan käyttöön kuusi vastuullisen sijoittamisen periaatetta. Vuonna 2022 yli 4 800 toimijaa oli allekirjoittanut periaatteet. Mandatum sitoutui YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin vuonna 2011.

Vastuullinen sijoittaminen: vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan yleensä sellaista sijoittamista, jossa huomioidaan kestävyystekijät ja -riskit osana sijoitustoimintaa. Eri toimijat voivat määritellä vastuullisen sijoittamisen toisistaan poikkeavalla tavalla, eikä yhtä yleispätevää määritelmää ole. Vastuullista sijoittamista kutsutaan usein myös ESG-sijoittamiseksi.

Yritysvastuu: kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävää yrityksen toimintaa. Yritysvastuussa kysymys on yrityksen ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön tekemän vaikutuksen tiedostamisesta, mittaamisesta ja raportoinnista, sekä haitallisten vaikutusten minimoimisesta ja positiivisten vaikutusten lisäämisestä.

Päivitetty 22.8.2023